Onko rakentamisen tulevaisuus moduuleissa?

1990-luvun lopussa Matti Lipsanen alkoi suunnitella ratkaisua rakennushankkeiden loppumetreillä päänvaivaa aiheuttavaan konehuoneiden rakentamiseen. Lopputuloksena oli esivalmistettu konehuonepaketti, joka voidaan tuoda paikalle valmiiksi jo siinä vaiheessa, kun rakennuksen runko vasta lähtee nousemaan.

– Esivalmistettuja konehuoneita tehtiin pitkään osana rakennusliikkeen toimintaa, mutta vuonna 2013 perustettiin Moduls Oy, joka toteutti marketeille kylmäkoneet ja LVIS-tekniikan sisältäviä kokonaisuuksia. Asiakkaana ovat olleet kaikki isot kaupan alan toimijat S-ryhmä, Kesko ja Lidl, kertoo toimitusjohtaja Mikko Sahikallio.

Modulsin toiminta koki muutoksia vuonna 2015, kun Sahikallio aloitti toimitusjohtajana ja Teemu Harjula tuotannosta vastaavana projektijohtajana. Muutosten myötä toimintaa ryhdyttiin laajentamaan KVR- ja projektinjohtourakointiin, jotta rakennushankkeisiin päästäisiin mukaan jo suunnitteluvaiheessa ja esivalmisteita pystyttäisiin hyödyntämään enemmän.

Esivalmisteita hyödyntämällä rakennusprojektin aikataulua saadaan hiottua huomattavasti lyhyemmäksi, laatuvaatimusten mukaista rakentamista pystytään hallitsemaan paremmin ja saavutetaan myös mittavia rahallisia säästöjä.

– Meiltä saadaan kertatoimitus, kun paikan päällä toteutettuna iso konehuone vaatii varmaan 50-100 toimitusta. Lisäksi tarvitaan asentajia, heille sosiaalitilat ja joudutaan työskentelemään ja tekemään hitsauksia ahtaissa olosuhteissa. Esivalmisteisella ratkaisulla konehuonemaailmassa ei tarvitse tehdä käytännössä mitään, joten onhan siinä merkittävä ero aikataulujen ja kustannusten kannalta.

Uusia moduulirakentamisen ratkaisuja

Modulsin into esivalmistettuihin ratkaisuihin ei ole rajoittunut pelkästään konehuoneisiin, vaan se on lanseerannut myös käytävämoduulin, jossa koko käytävätekniikka on valmiina.

– Jos puhutaan esimerkiksi konttori- tai sairaalarakentamisesta, niin niitä pystytään aika pitkälle toteuttamaan toisiinsa liitettävillä käytävämoduuleilla, joissa on valmiit rakentamisen otsapinnat ja lähdöt ihan sähkörasioita myöten. Siinä jätetään aika paljon työtä pois työmaalta.

Käytävien moduulirakentaminen on asia, jota kehitetään parhaillaan valtakunnallisestikin. Modulsin ensimmäisen kohteen suunnittelu käynnistyy keväällä.

– Keväällä käynnistyy ensimmäiset omat hankkeet, joissa käytävämoduuleita käytetään. Tämä on aika uusi juttu ja valtakunnallisesti isot toimijat vievät sitä parhaillaan läpi omissa kehityshankkeissaan. Jos moduulirakentaminen saa jalansijaa, se tulee muuttamaan talotekniikkaa merkittävästi.

Ratkaisujen kehittyessä moduulien hyödyntäminen tuskin jää yksittäisiin elementteihin. Sahikallio visioi jo kokonaista rakennusta.

– Käytännössä toteutus lähtee konehuoneesta, joka me jo pystytään esivalmistamaan. Sieltä ryhdytään jakelemaan tekniikkaa kerroksiin, joten meille seuraava kehitysvaihe on pystykuilujen esivalmistaminen. Kolmantena tulevat käytävät, joihin meillä on jo ratkaisu olemassa. Sitten kun vielä haetaan ratkaisu siihen, millä olosuhteet jaetaan tilaan, niin siinähän meillä on koko järjestelmä.

Muuttaa talotekniikan toimintamalleja

Sahikallio uskoo, että kehittyvien teknisten ratkaisuiden myötä talotekniikan perinteiset toimintamallit muuttuvat jollakin aikavälillä.

– Jos katsoo rakentamisen kenttää tänä päivänä, niin eihän siellä ole 200 omaa miestä odottamassa seuraavaa työtä, niin kuin oli ennen vanhaan. Nykyään on tietyt hankintapaketit, jotka ostetaan alihankintana. Näen että talotekniikkakin tulee muokkautumaan samaan suuntaan. Ainakin meidän projektinjohtomallilla toteutettavan toiminnan näkökulmasta arvioin, että jatkossa rakennusliikkeet pystyvät hankkimaan tietyn tyyppisiä hankintapaketteja pienemmissä palasissa.

– Perusurakoitsijat eivät tästä kentästä mihinkään häviä. Päinvastoin esimerkiksi meidän toimintamallilla pystytään edesauttamaan sitä, että myös pk-yritykset pääsevät mukaan megahankkeisiin. Meidän tavoitteena on, ettei hankinta ole vain yhden ison toimijan talotekniikkakokonaisuus, vaan haluamme ostaa palvelut suoraan paikallisilta pk-toimijoilta ja hyödyntää heidän erikoisosaamistaan esimerkiksi eristyksessä tai lattialämmityksessä.

Sahikallion mukaan muutos vaatii kokonaisuuden hallintaa, jossa talotekniset ratkaisut pystytään arvioimaan rakennusprosessin sisällä. Tämä taas vaatii osaamista joko rakennusliikkeiltä tai talotekniikkatoimijoilta.

– Tietenkin toivon, että osaaminen olisi talotekniikkatoimijoilla ja siellä pystyttäisiin hyödyntämään nykyratkaisuja kokonaisuuden hallintaan. Nykyratkaisut mahdollistavat esimerkiksi IoT-tekniikan hyödyntämisen rakentamisen prosesseissa ihan hankkeen alusta luovutukseen asti. Kiinteistössä käytettävien järjestelmien tiedot voidaan nivoa yhteen, jolloin saadaan samaan paikkaan loppuaineistot, dokumentit, 3d-mallit ja niin edelleen. Käytännössä saadaan koko rakentamisen kokonaisuus hallintaan ja tähän me haluamme tuoda ratkaisun.

Moduls toteuttaa esivalmistettuja konehuoneita ja on kehittänyt myös käytävämoduulin, jota käytetään ensimmäistä kertaa keväällä alkavassa kohteessa.

Kiinteistöjen älykkäitä ratkaisuja kehittämässä

IoT (Internet of Things) tarkoittaa esineiden internettiä eli internet-verkon laajentumista koneisiin ja laitteisiin, mikä mahdollistaa monipuolisen tiedonkeruun ja sen hyödyntämisen eri tarkoituksiin. Kiinteistöissä on tänä päivänä valtavasti älyä, mutta käyttäjän kannalta ongelmaksi nousee useiden eri järjestelmien hyödyntäminen. Tämän ongelman Moduls on ratkaissut Moduls Link -nimisellä palvelulla, jolla pystytään hallitsemaan koko kiinteistöä etänä yhden näytön periaatteella.

– Kiinteistöissä saattaa olla käytössä vaikka 15 eri järjestelmää, joihin pitää kirjautua omista käyttöliittymistään. Moduls Link kokoaa nämä kaikki yhteen. Lisäksi hyödynnämme järjestelmien rajapintoja saatavilla olevan tiedon monipuolisemmaksi hyödyntämiseksi. Käytännössä se tarkoittaa, että esimerkiksi paloilmoitinjärjestelmästä pystytään lukemaan lämpötilatietoja, joita voidaan hyödyntää automaatiojärjestelmässä tai tuoda lämpötilaseurantatiedot huoneisiin. Eri järjestelmien tietoja voidaan hyödyntää ristiin rastiin kiinteistön käyttäjän tarpeen mukaan.

Kiinteistöjen älykkäät ratkaisut luovat käyttäjälle lukemattomia mahdollisuuksia hyödyntää tekniikkaa, mutta ne tuovat uusia ulottuvuuksia myös esim. viranomaistoimintaan.

– Esimerkiksi paloviranomaisille voidaan antaa tietoa paloilmaisimen kunnosta. Jos kiinteistöstä tulee palohälytys ja paloilmaisimen likaisuusarvot ovat tapissa, niin kyseessä on kiinteistöhuollon laiminlyönti, josta tulee lasku hutikäynnistä.

Moduls haluaa toimia kehityksen mahdollistajana. Perinteisesti talotekniset ratkaisut liitetään kiinteistön automaatiojärjestelmään, mutta niiden erilaiset toimintalogiikat rajoittavat käytettävien ratkaisujen valikoimaa.

– Kun automatiikka toimii vain tiettyjä protokollia noudattaen, se blokkaa hirveästi pois toimijoita, kilpailua ja mahdollisuutta hyödyntää kehittyneitä systeemejä. Kun järjestelmät linkitetään samaan näkymään ja hyödynnetään rajapintoja, automaatio on vain yksi järjestelmä muiden rinnalla. Tällainen ratkaisu avaa kilpailun eikä torppaa kehitystä.

Nähtäväksi jää, ottaako moduulirakentaminen ja IoT-tekniikan edistyksellinen hyödyntäminen tuulta alleen. Toistaiseksi ainakin näyttää hyvältä, sillä Moduls rekrytoi jatkuvasti uusia osaajia ja liikevaihto tulee tänä vuonna jopa viisinkertaistumaan edellisvuoteen verrattuna.

Yhden näytön periaate myös omaan toimintaan

Moduls otti Adminetin käyttöön viime vuoden alussa, pitkälti samasta syystä kuin kehitti Moduls Link -palvelunsa – omankin yrityksen toiminnot haluttiin hallita yhden näytön periaatteella.

– Olin tutustunut Adminettiin jo aiemmin ja kun aloitin toimitusjohtajana, halusin heti katsoa tämän kortin. Totesimme, että Adminetillä saisimme kaikki toiminnot yhteen paikkaan. Taloushallinto, palkanlaskenta, laskujen käsittely, projektinhallinta ja seuranta ovat kaikki yhden kirjautumisen takana. Lisäksi oli tärkeää, että Adminettiä voi käyttää mistä vaan, Sahikallio kertoo.

Sahikallion mielestä Adminetin käyttöön oli helppo päästä kiinni.

– Mielestäni käyttöönotto meni ihan hyvin ja kun itselläni on aiempaa kokemusta toisesta järjestelmästä, tähän oli helppo lähteä.

Arkeen tuo helpotusta erityisesti seuranta

Sahikallio nimeää yrityksensä tärkeimmiksi työkaluiksi Adminetistä tarjouslaskennan, laskujen käsittelyn ja seurantatyökalu data-analysaattorin.

– Jos puhutaan KVR-tyyppisistä hankkeista, meillä on käytössämme arkkitehtipohja, josta tehdään laskenta ja kootaan tiedot Adminettiin hinnoittelua varten. Käynnistyvien projektien osalta sitten ryhdytään seuraamaan projektin taloutta.

Nimenomaan projektinseurantaan Adminet on tuonut isoimman avun, vaikka automaattiraportit aiheuttivat alussa epäluuloa.

– Alussa moni epäili voiko raportteihin oikeasti luottaa, kun ne tulevat automaattisesti järjestelmästä, mutta nyt niiden hyötyyn on havahduttu. Onhan se paljon parempi tapa, kuin suurin piirtein käsin koota tietoja seurantaa varten. Hankkeiden toteuman seuraamiseen käytän data-analysaattoria, koska on tärkeää päästä fiksusti porautumaan eri litteroille. Se on oikeastaan tärkein yksittäinen työkalu.

Työkalut projektinjohtourakointiin

Projektinjohtourakointia tekevässä yrityksessä projektinhallinnan tarpeet eivät ole ihan samanlaiset kuin perinteisellä urakoitsijalla, mutta Adminetistä on saatu työkalut myös Modulsin tarpeisiin. Esimerkiksi alihankinnan osalta on tärkeää pystyä aikatauluttamaan maksuerät, jotta asiat hoituvat oikein ja ajallaan.

– Kun alihankinnan maksuerille luo aikataulun, Adminet huomauttaa niistä. Se on ollut erittäin hyvä.

Useissa yrityksen projekteissa myös työnjohtokustannukset laskutetaan toteutuneen mukaan. Tätä varten toimihenkilöillä on käytössään fullcost-tuntikirjaus.

– Meille on hyvä, että saadaan tuntiraportit ja tunnit helposti sitä kautta laskutukseen. Toteutamme paljon kustannusperusteisia hankkeita, joiden laskutusta varten saamme helposti koottua Adminetissä toimihenkilön tunnit, mahdolliset matkakustannukset ja tarvikkeet.

– KVR-urakassa tulo muodostuu kiinteästä palkkiosta, joka jaetaan hankkeen kestolla ja tulee kuin Manulle illallinen. Sitten muut kustannukset eli laskut mitä tulee, näytetään tilaajalle avoimesti. Jos sovitaan, että asiakas käy vaikka kerran hankkeen aikana tarkistamassa laskut, ne ovat kaikki sähköisessä muodossa yhdessä paikassa. Siihen Adminet on ollut todella hyvä.