Toimialakatsaus: Tarkastelussa talotekniikka- ja rakennusyritysten kannattavuus

Teimme tällä lähtöajatuksella syväsukelluksen kannattavimpien asiakasyritystemme toimintaan ja tunnistimme kolme ominaispiirrettä kan­nattavuudeltaan selvästi keskiarvoa paremmin menes­tyneiden yritysten toiminnassa.

1. Riittävä erikoistuminen

Tarkastelussa mukana olleista 206 talotekniikan asiakkaas­tamme 33 % sähköurakoitsijoista ja 24 % lvi-urakoitsijoista saavutti yli 10 % käyttökatteen (alan mediaani 6,5-6,6 %). Tarkastelussa mukana olleista 169 rakennusalan yritykses­tä 24 % saavutti yli 10 % käyttökatteen (alan mediaani 8,1 %). Näitä yhtiöitä tarkasteltaessa voidaan huomata, että niistä merkittävä osa on tavalla tai toisella erikoistunut toimin­nassaan. Selvien erikoisurakoitsijoiden lisäksi tähän kuuluu myös toimintaansa fokusoineita yhtiöitä.

Näiden yhtiöiden ydintoiminnot keskittyvät pääosin vain valittuihin segmentteihin, kuten esimerkiksi tietyn­tyyppisiin asiakkaisiin tai työkohteisiin. Tämä antaa heille oletettavasti paremman mahdollisuuden erityisosaamisen kerryttämiselle, myynnin ja markkinoinnin kohdentamisel­le sekä referenssikohteiden kerryttämiselle ja hyödyntämi­selle. Tällöin myös työ- ja tuotantotapojen vakioituessa on mahdollista aikaansaada korostettuja kustannussäästövai­kutuksia kehitystoimenpiteillä.

Erikoistumalla on siis mahdollista saavuttaa parempaa kannattavuutta. Kolikon kääntöpuolena on kuitenkin se, että kasvun aikaansaaminen voi määrätyn tason jälkeen olla haastavampaa kapeammassa segmentissä. Kapeam­malla segmentillä toimittaessa altistutaan myös enemmän sekä asiakas- että markkinariskeille.

Admicomin asiakastoimialojen kasvun ja kannattavuuden kehitys 2013-2017:

2. Systemaattinen hankinta

Tapa jolla yritys järjestää omaa hankintatoimeaan, on yksi merkittävimmistä yksittäisistä operatiivisista toiminnoista, joka erottaa kannattavat yhtiöt vähemmän kannattavista. Useimmissa paremman kannattavuuden yhtiöissä ostami­nen on systemaattisesti järjestetty. Merkittävien hankinta­erien ostaminen suoritetaan tyypillisesti keskitetysti.

Suorien ostokustannusten ohella huomioon on otetta­va toimittajan toimitusvarmuus, jolla on merkittävä suora yhteys kohteessa käytettävään työaikaan. Myös toimituk­sen laadulla ja mahdollisilla välivarastointivaiheilla sekä materiaalisiirroilla on merkittävä rooli projektiin käytettä­vässä kokonaistyöajassa. Oleellista on myös löytää tasa­paino hintakilpailutukseen ja suunnitteluun käytettävällä työajalla sekä sillä saavutettavalla kustannussäästöllä. Täs­sä keskeiseen rooliin nousevat käytettävät hankinnan työ­kalut.

Kun kahden viikon putkiremontti -konseptia kehitet­tiin ja tutkittiin Suomessa, todettiin, että putkiremontissa asentajan työajasta vain 10 prosenttia oli tehokasta työ­aikaa. Keskusteltuani aiheesta useampien alan yrittäjien kanssa, voisin sanoa, että monen arvio on lähempänä 30-40 prosenttia. Arviolta kuitenkin noin 60 prosenttia ajasta kuluu ”turhiin” työvaiheisiin, joista työkalujen sekä materiaalien hankinta, etsiminen ja siirtely oli yksi keskeisimmis­tä aikasyöpöistä. Suunnitelmallisuudella ja systemaattisuu­della on mahdollista minimoida näitä välillisiä hankintojen kustannuksia.

3. Toimihenkilöiden sitouttaminen

Yrityksillä, joiden käyttökatetaso ylittää 10 % ja liikevaihto­luokka ylittää 5 miljoonan euron rajan, on tunnistettavissa yhdistävä tekijä myös avainhenkilöstön osalta.

Näissä yrityksissä ylemmät toimihenkilöt ovat useimmi­ten joko osakkaina yrityksessä tai muutoin erilaisten tulos­perusteisten palkkiojärjestelmien piirissä. Osalla yrityksistä on käytössä myös työnjohtajien projektiperusteiset tu­lospalkkiot. On syytä olettaa, että tällä motivoidaan työtä ohjaavat osapuolet toimimaan yhtiön kannattavuusintressien mukaisesti. Tämä luo toimiville osapuolille motivaation lähteen niin hankintatoimen kuin yleisen työnohjauk­senkin kannattavuuden edistämiseen.

Näin tutkimme:

Vertailussa käytetyt tiedot on poimittu käyttämällä Ad­micomin asiakasyritysten viimeisimpiä ilmoitettuja viral­lisia tilinpäätöstietoja. Tiedot on kerätty Kauppalehden Balancen analysaattorilla. Niiden perusteella yrityksistä on eroteltu kannattavuuden tunnusluvuiltaan ne, jotka ylittävät toimialle ilmoitetut kannattavuuden keskiarvot.

Havaitut tunnuspiirteet perustuvat yhtiöiden toiminnan tuntemukseen ja teemoja täydentävät johtopäätökset ovat yksittäisiä poimintoja alan yritysten kanssa käydyis­tä keskusteluista.

Talotekniikan toimialan yritysten tilinpäätöstiedoista 141 kpl oli vuodelta 2016 ja 64 kpl vuodelta 2017. Otan­nassa oli yhteensä 206 yritystä, joiden vuosiliikevaihto­luokka oli 1-14 miljoonaa euroa. Talotekniikan alojen kannattavuusselvityksissä käyttökatemediaaniksi on il­moitettu 6,5-6,6 % vuodelle 2016. Talotekniikassa yli 10 % käyttökatteen ylitti 29 sähköurakoitsijaa (33 %) ja 28 LVI-urakoitsijaa (24 %).

Rakentamisen toimialan yritysten tilinpäätöstiedoista 110 kpl oli vuodelta 2016 ja 54 kpl vuodelta 2017. Otan­nassa oli yhteensä 169 yritystä, joiden vuosiliikevaihto­luokka oli 1-25 miljoonaa euroa. Rakennusalan kannat­tavuusselvityksissä ilmoitettu toimialan vuoden 2016 käyttökatemediaani oli alle 10 miljoonaa euroa vaihtavil­le yrityksille 8,1 % ja 10-40 miljoonaa euroa vaihtaville yrityksille 7,1 %. Rakennusalan kokonaisotannasta yli 10 % käyttökatteeseen ylsi 40 yhtiötä (24 %).