Työnjohdon tehokkuus kannattavuuden ytimessä

Vastaava muutos tehtiin juuri toisellakin asiakkaallani. Viidestä työn­johtajasta kaksi lähti muualle. Tilalle ei palkattu ketään, vaan toiminta jatkuu lievässä kasvussa pienemmällä poru­kalla. Aiemmin toimiston ilmapiirissä aisti kiireen, nyt kaik­ki vaikuttivat rauhallisilta ja tehokkailta.

Jollakin tapaa työnjohdon ylimiehittämisellä on kaaosta ai­heuttava vaikutus.

Ihmisillä on kyllä tapana valittaa kiirettä, vaikka tekemisestä olisi pulaa. Harva myöntää, että aikaa on liikaa eikä tekemistä ole kaikille. Sopiva kiire luo tehok­kuutta. Täsmää ainakin minuun. Kone käynnistyy parhai­ten, kun on pieni paine niskassa. Tai ei edes kovin pieni, mutta rajansa kaikella. Liika kiire ja ylipaine vaativat veron­sa nekin.

Molemmat esimerkkiyritykset toimivat korjausrakenta­misen puolella, jossa työnjohtajia tarvitaan monestakin syystä uudisrakentamista enemmän. Työnjohtajien mää­rään vaikuttaa tietysti myös moni muu seikka. Johtamista tarvitaan vähemmän, jos työntekijät ovat pitkään yrityk­sessä työskennelleitä ja asiakaspalvelukykyisiä, vastuuta työmaista on jaettu työntekijöille ja yrityksen prosessit ovat selkeitä.

Osittain kyse on yrityksen omista valinnoista: Mit­kä asiat koetaan yrityksessä tärkeiksi ja kuinka tehokkuut­ta mitataan ja ohjataan. Myös työnjohtajia on johdettava. Johtamisessa tarvitaan tietoa ja tiedon keräämiseen tarvi­taan sopivat työvälineet.

Vaikka kyse ei ole pelkästään johdon ja työnjohdon käytös­sä olevista työkaluista, on niillä iso merkitys. Jos työnteki­jät täyttävät tuntilappuja kerran kahdessa viikossa, kuinka työtä seurataan tällä välillä? Jos työmaakohtaista kannat­tavuutta ei tiedetä tai se tiedetään kahden kuukauden vii­veellä, kuinka työmaita voidaan johtaa?

Työntekijöiden tekemistä tulisi seurata jatkuvasti. Samoin töiden kannattavuutta. Miksi sitten työnjohdon tehok­kuutta ja kannattavuutta seurataan harvakseltaan? Syntyy­kö (etenkin pienemmissä yrityksissä) johdon ja työnjohdon välille kaverisuhde, joka haittaa johtamista? Ehkä. Vai onko kyse puutteellisista työkaluista?

Työnjohdon kustannukset ovat kuitenkin varsin merkittävä osa yrityksen kokonaiskustannuksista, joten myös sen seu­rannan ja tehokkuuden mittaamisen pitäisi olla osa yrityk­sen johtamista.

Kannattaa myös miettiä, kuinka työnjohto sitoutetaan yrityksen tavoitteisiin ja tulokseen. Sitouttami­nen nousee yhdeksi merkittäväksi menestystekijäksi, kuten tässä lehdessä olevasta toimialakatsauksesta voit lukea.

Ilkka Uusi-Maahi
toimialajohtaja