Jos et kehity, katoat markkinoilta

Kun on niin kova kiire, että ei ole aikaa: Siirretään kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet eteenpäin. Katsotaan sitten, kun tämä hässäkkä on ohi. Siinä yleisiä kommentteja, joita yritysjohto esittää siirtäessään kehittämiseen tähtääviä hankkeita.

Tähän syyllistyvät pienet ja suuret, tähän syyllistyvät myös globaalit menestyjät. Maailma on pullollaan varoittavia esimerkkejä: mm. Anttila, Tiimari, Stockmann.

Mutta jos katsot ympärillesi, joukossa on aina heitä, jotka kehittävät ja kehittyvät. Takavasemmalta ajetaan markkinajohtajien ohi!

Seisahtuneesta tilasta on vaikea reagoida muutoksiin.

Yritystoiminnassa on aina kyse kilpailusta. Kilpaillaan tonteista, kilpaillaan asiakkaista, kilpaillaan työvoimasta… Jos johto pystyy keskittymään vain nykyhetkeen, ei yritys kehity ja kilpailu on pian hävitty. Pienelle yritykselle strategioista puhuminen tuntuu korkealentoiselta ja vaikealta. Ei ole johtoryhmää, ei ole edes johtajia – on vain yrittäjä ja työntekijöitä. Ei ole ketään, kenen kanssa voisi pallotella ideoitaan.

Strateginen suunnittelu skaalautuu yrityksen koon mukaan. Pienemmissä yrityksissä on kyse siitä, että annetaan itselle aikaa ja mahdollisuus ajatella ja suunnitella tulevaa. Opetellaan ajattelemaan omaa tekemistä kilpailun kannalta.

Osataan ottaa etäisyyttä asioihin, jotta voidaan nähdä metsä puilta.

Suuremmissa yrityksissä kyse on projekteista ja prosesseista. Työtä tehdään systemaattisesti ja jatkuvasti. Suunnittelua ei voi ulkoistaa, vaan sen on oltava osa yrityksen toimintaa. Vaikka käytettäisiin ulkopuolisia asiantuntijoita, on työ tehtävä johdon lähituntumassa, jotta varmistetaan onnistunut strategioiden jalkauttaminen.

Mitä suuremmat suunnitelmat, sen vaikeampaa on niiden jalkauttaminen.

Itse asiassa rakentamisen arjessa on tähän hyvä malli: suunnitelmat tehdään kaikille yhteisellä kielellä (esim. arkkitehdin laatimat suunnitelmat), pilkotaan tarkempiin suunnitelmiin (vaikka sähkösuunnitelma) ja jokainen näkee suunnitelmasta, miten hänen on toteutettava työnsä. Lisäksi tekeminen aikataulutetaan systemaattisesti (yleisaikataulu), aikataulu pilkotaan tarvittavalle tasolle (vaikkapa paikka-aikakaavio) ja toteutumista seurataan säännöllisissä työmaakokouksissa. Tuotoille ja kustannuksille on litteratason tavoitteet ja toteutumista seurataan säännöllisesti. Poikkeamia ennakoidaan ennustamalla.

Konsulttien ja tietokirjailijoiden tehtävä on luoda uusia käsitteitä. Yritysjohdon tehtävä on kansantajuistaa suunnitelmat tasolle, jonka jokainen yrityksessä ymmärtää.

Rakentamisen yleinen tapa yhdistää suunnittelu ja toteutus kelpaa satavarmasti minkä tahansa strategisen suunnitelman jalkauttamiseen.

Ei monimutkaisteta, vaan pelkistetään selkokielellä.

Kehitä ja kehity!

Ilkka Uusi-Maahi
Partner