”Suomi, suomalaiset ja suomalainen rakennusala ihan varmasti selviävät ja voivat hyvin myös tulevaisuudessa”

Varsinkin asuntorakentamisen parissa toimivat yritykset kärsivät tällä hetkellä taantumasta kovalla kädellä, kun uudistuotanto on vähentynyt ja rakennuskustannukset ovat nousseet. Rakennusprosessin loppupäässä toimiville yrityksille taantuma näkyy viiveellä, mutta muutos huonompaan on selvästi havaittavissa.

– Kyllähän konkurssitilastoistakin näkyy, että tällä hetkellä rakennusalalla monella on vaikeaa. Meillä on pintaurakoitsijana kaksijakoiset tunnelmat, sillä edellisen huipun jäljiltä kädet ovat täynnä töitä ja teemme laskutuksen suhteen ihan ennätyskuukausia peräjälkeen. Kuitenkin samalla näkyy, että tilauksia tulee vähemmän ja töistä kilpaillaan enemmän, Heikkinen Yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja Juha Kananen toteaa.

Hankalasta tilanteesta selviytymisessä korostuvat Kanasen mukaan yrittämisen ja taloudenpidon perusasiat, kuten laskutuksen varmistaminen, saatavien vahtiminen ja kulujen hallinta.

– Saapuvan rahan seuranta on nyt todella tärkeässä roolissa. Mekin olemme kirjanneet tälle vuodelle jo jonkin verran luottotappioita ja ikävä kyllä tulemme varmasti kirjaamaan jatkossakin. Omalla toiminnalla voi varmistaa, että jokainen työvaihe laskutetaan heti ja vahtia, että raha kotiutuu. Laskuttamisen kanssa kannattaa nyt olla aktiivisempi ja hoitaa sitä mieluummin etupainossa. Korkean inflaation aikana on viisasta seurata myös kuluja, esimerkiksi sähkölaskuja sekä autokaluston liikennöintiä ja bensakuluja. Perusasioiden täytyy olla kunnossa, jottei ylimääräisiä tappioita tule sen enempää saapuvan kuin lähtevän rahan osalta.

Vaikka rakennusalan tilanne on haastava, näkee Kananen taantumassa myös mahdollisuuksia niille, jotka ovat pitäneet taloutensa kunnossa. Epävarmoina aikoina kaivataan vakaita kumppaneita ja siksi yrityksessä valmistaudutaan laskevaan markkinaan luottavaisin mielin.

– Sehän on pääurakoitsijalle katastrofi, jos yksi lenkki pettää, jolloin aikataulut menevät uusiksi ja sitä myöten kustannukset leviävät usein käsiin. Luotettavuus ja toimitusvarmuus korostuvat tällaisina aikoina, kun hankkeet eivät kestä ylimääräisiä säröjä. Projekteihin halutaan tekijöitä, jotka varmasti tulevat töihin, saavat tavarat ja asentajat ajallaan työmaalle ja selviytyvät sovituista töistä. Siksi uskon, että vakaana toimijana me pärjäämme ihan hyvin matalasuhdanteessa.

Positiivisia pilkahduksia on löydettävissä myös työmarkkinoilta, sillä osaavia työntekijöitä on saatavilla normaalia enemmän.

– Houkuttelevia työnantajia ovat yritykset, jotka ovat taloudellisesti hyvässä kunnossa ja turvallisia palkanmaksajia. Osaavia tekijöitä ei ole niin paljon kuin tarvittaisiin, joten nyt kannattaa haalia työntekijöitä, jos vain mahdollista. Itse olemme rohkeasti rekrytoineet uusia työntekijöitä ja tänäkin vuonna on tarkoitus kasvattaa henkilökunnan määrää. Huonosta suhdanteesta huolimatta investoimme luottavaisin mielin tulevaisuuteen.

Toiveissa tukea myös yhteiskunnalta

Rakennusalan tukalaan tilanteeseen Kananen kaipaisi tukea myös yhteiskunnan tasolta, mutta ihan pian sitä ei ole luvassa, sillä eduskuntavaalit osuivat alan kannalta huonoimpaan mahdolliseen aikaan.

– Ymmärrettävästi edellinen hallitus lamaantui ennen vaaleja eivätkä reagoineet mitenkään, vaikka oli näköpiirissä, että asuntorakentaminen tulee olemaan vaikeuksissa. Nyt sitten kestää aikansa, että hallitusohjelma saadaan kasaan, joten varmaan aikaisintaan syksyllä tai ensi talvena on jotain helpotusta odotettavissa – tai tuleeko mitään, sehän on tietysti toinen kysymys. Toivon kuitenkin, että päättäjätkin reagoisivat tähän, sillä ala on iso työllistäjä ja eräänlainen yhteiskunnan veturi, joka toteuttaa koteja ihmisille ja toimitiloja yrityksille.

Nousseiden korkotasojen myötä asuntorakentamisen olosuhteet ovat muuttuneet lyhyessä ajassa ja se vaikuttaa laajalla rintamalla niin kotitalouksien kuin asuntosijoittajien investointihalukkuuteen.

– Kun asuntojen hinnat ovat nousseet voimakkaasti, kotitaloudet joutuvat ihan eri tavalla arvioimaan, kuinka paljon asumiseen halutaan käyttää rahaa. Korkomarkkinat ovat muuttaneet myös asuntosijoittamisen todellisuuden, kun ennen velkavivulla on saanut pääomalle tuottoa käytännössä kohteessa kuin kohteessa. Nyt rima on paljon korkeammalla ja moni sijoittaja sulattelee vielä edellisiä lainoja.

Kananen kaipaisikin hallitukselta nimenomaan sellaisia ratkaisuja, joilla kotitalouksia ja sijoittajia rohkaistaisiin investoimaan.

– Esimerkiksi ARA-tuotanto on vaikeuksissa, kun vaadittuihin raameihin ei päästä. Siellä olisi varmaan ehdoissa tarkistamisen varaa tähän uuteen todellisuuteen, jotta saataisiin pidettyä pyörät pyörimässä ja ihmiset töissä. Kotitalouksia voisi tukea esimerkiksi ensiasunnon hankinnassa tai harkitsemalla asuntolainojen korkovähennysoikeuden palauttamista edes määräaikaisesti. Tässä tilanteessa toivoisi edes pientä tilapäistä tukea, jotta ei kaivettaisi kovin syvää kuoppaa.

Tulevaisuudessa ratkaistavana ympäristöasiat, työntekijäpula ja tuottavuushaasteet

Vaikka tällä hetkellä eletään haastavia aikoja, eivät megatrendit ole häviämässä mihinkään, vaan kaupungistumisen myötä kasvukeskuksissa riittää jatkossakin työnsarkaa monenlaisille rakentajille. Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset tulevat muovaamaan myös rakennusyritysten toimintaa. Esimerkiksi kasvava ympäristötietoisuus näkyy niin kysynnässä kuin muuttuvassa lainsäädännössä.

– Pitkässä juoksussa kestävän kehityksen merkitys korostuu sekä sääntelyn että markkinakysynnän kautta, kun sijoittajat ja rakennuttajat kiinnittävät näihin asioihin entistä enemmän huomiota. Kysyntä vähähiilisille ja ympäristöystävällisille ratkaisuille kasvaa koko ajan, ja ne ovat vahvoilla, jotka siihen pystyvät vastaamaan. Yrityksiltä muutokset vaativat uutta osaamista, kun pitää pystyä laskemaan ja todentamaan oman toimintansa ympäristövaikutuksia.

Kanasen mukaan yksi merkittävimmistä tulevaisuuden haasteista niin rakennusalalla kuin laajemminkin suomalaisilla työmarkkinoilla on työntekijä- ja osaamisvaje, joka on nähtävissä jokaisella alalla, mutta erityisesti perinteisissä käsillä tekemisen ammateissa.

– Ammattikoulutuksen arvostus on ikävä kyllä sen verran huono, että Suomessa ei valmistu riittävästi osaajia rakennusalalle sen enempää kuin hoiva-alallekaan. Tämä on trendi, joka Suomessa täytyy lähitulevaisuudessa pystyä ratkaisemaan. Ei meillä ole niin paljon väkeä, että saataisiin koulutettua omasta kantaväestöstä riittävästi tekijöitä, joten pidemmässä juoksussa työvoima pitää tuoda jostain. Osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen tavalla tai toisella on yksi pitkän tähtäimen kulmakivi.

Osaajapulaa voitaisiin osaltaan paikata myös parantamalla rakennusalan matalaa työn tuottavuutta. Nopeita keinoja tuottavuuden kehittämiseen ei ole, mutta Kananen uskoo yhteistyön parantamisen olevan avainasemassa.

– Ei kenelläkään ole sellaista viisasten kiveä, jolla tuottavuus saataisiin ihan uudelle uralle. Erilaiset kehitysprojektit tahtituotannon ja vastaavien osalta ovat oikein tervetulleita, mutta vanhat toimintamallit istuvat niin tiukassa, että ottaa aikansa, ennen kuin minkäänlaista tuottavuusloikkaa saadaan aikaiseksi. Omissa kohteissamme työn tuottavuus on hyvällä tasolla mutta erilaisia sovitusongelmia tulee, kun mukana on useampi toimija, sillä siellä saumoissahan se kitka yleensä tapahtuu. Yhteistyön parantaminen on varmasti avainasemassa, kun mietitään isommassa mittakaavassa, kuinka näistä vähistä käsistä saataisiin koko alalla enemmän irti.

Alan tuottavuushaasteiden ratkaisemisessa Kananen näkee ison mahdollisuuden myös digitalisaatiossa, jonka avulla toimintaa voitaisiin tehostaa koko rakentamisen kentässä. Ratkaisuiden hyödyntämistä kuitenkin hidastaa se, etteivät alan toimijat ole keskimäärin kovin kiinnostuneita digiratkaisuista.

– Alalle on ehkä tultukin sen takia, että halutaan olla konkreettisesti kädet savessa, joten kiinnostuksen puute aiheuttaa tiettyjä haasteita ohjelmistojen käyttöönotolle. Näen kuitenkin digitalisaation monessa mielessä isona mahdollisuutena tälle toimialalle. Rakennusalan työnantajilla ja ohjelmistotaloilla on iso vastuu siinä, että osataan viedä kentälle ratkaisuita, jotka oikeasti helpottavat harjaantumattoman käyttäjän elämää ja siten parantavat työn tuottavuutta ja tehokkuutta. Tässä korostuvat helppokäyttöisyys ja kieliasiat, sillä yhä useampi alan työntekijä ei puhu suomea ja englantiakin vain auttavasti.

Maailman tilanne luo epävarmuutta, mutta suomalainen rakennusala selviää

Isossa kuvassa rakennusalan suurimmat uhkakuvat liittyvät Kanasen mukaan nykyiseen maailmanpoliittiseen epävarmuuteen ja taloustilanteeseen, joka on muuttunut nopeasti sodan ja korkojen nousun myötä.

– Finanssikriisin jälkeen oli pitkä ja seesteinen tasaisen kasvun aika ennen koronaa ja sotaa. Sellaista tietysti toivoisi takaisin, mutta vähän pelottaa, millainen monttu rakentamiseen lopulta tulee. Jos korkotaso jää korkeaksi, niin kuinka kauan menee, että ihmisten elämäntilanne siihen sopeutuu ja korjaako inflaatio myös tulotasoa.

Huolta herättää myös maailmanpoliittinen tilanne, jossa suurvaltojen välinen vastakkainasettelu saattaa heijastua nopeasti esimerkiksi toimitusketjuihin.

– Alkaako tästä nyt jonkinlainen maailmanjärjestyksen uudelleenrakentaminen suurvaltojen kesken. Tuleeko esimerkiksi Kiinan ja Yhdysvaltojen välille kauppasotaa, ja miten se vaikuttaa materiaalivirtoihin ja komponenttien saatavuuteen. Onhan koronankin myötä tuotantoa hajautettu ja tuotu takaisin Eurooppaan, jottei oltaisi niin riippuvaisia yksittäisistä maista tai valmistajista. Globaalit ketjut ovat tietyllä tapaa, jos nyt ei rikki, niin ainakin sellaisessa riskiasennossa, jossa se iso häiriö voi tulla mistä tahansa.

Vaikka tällä hetkellä riittää niin kansallisia kuin globaaleja epävarmuustekijöitä, on Kananen isossa kuvassa luottavainen, että pitkällä aikavälillä suomalainen rakennusala selviää eteen tulevista haasteista.

– Voi tulla erilaisia isoja ja pieniä häiriöitä, mutta jos Suomen rakennusalan tilannetta ajattelee, niin meillä on vahva yhteiskunta ja instituutiot sekä korkeaa osaamista. Kyllä Suomi, suomalaiset ja suomalainen rakennusala ihan varmasti selviävät ja voivat hyvin myös tulevaisuudessa.

Juha Kananen

• 38-vuotias rakennusalan diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri, jonka perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi lasta.
• Aloitti vajaa vuosi sitten toimitusjohtajana Heikkinen Yhtiöt Oy:ssä, joka on 350 henkilöstömäärällään ja 85 miljoonan liikevaihdollaan pohjoismaiden suurin lattia- ja seinärakenteiden monialaosaaja.
• Työskennellyt aiemmin mm. Saunatalo Oy:n toimitusjohtajana.

[KUVAT: Tero Honkaniemi]