Johdatko luulolla vai tiedolla?

Kummallinen ilmiö – rakentamisessa menee lujaa, mutta samalla konkurssien määrä kasvaa.

Konkurssin tehneiden joukossa on Suomen vanhimpia rakennusurakoitsijoita ja vakavaraisiksi luultuja keskisuuria yrityksiä. Eikä kyse ole suinkaan satunnaisista konkursseista, vaan niitä on aliurakoitsijat mukaan laskettuna ihmeellisen paljon.

Mistä oikein on kyse?

En yritäkään löytää kaiken kattavaa viisautta, vaan nostan esille muutaman havainnon. Tärkeimpänä lienee se, että markkinan kasvaessa hintataso on pysynyt ennallaan. Kilpailu on välillä jopa hämmentävän tiukkaa. Jos nyt jo ennustetaan kasvun taittumista, emme taida nähdäkään tällä kertaa hintojen nousua.

Toinen yhteinen piirre on yritysten sisäisessä tehokkuudessa.

Useammassa tapauksessa yritysten talouden ohjaus on tehty vanhenevilla järjestelmillä. Järjestelmien puutteita on paikattu hankkimalla useita osajärjestelmiä mm. ostolaskujen käsittelyä, palkkoja, laskentaa ja seurantaa varten. Tieto on paloina siellä täällä, eikä luotettavan tilannekuvan saaminen ole aina edes mahdollista. Jos tiedot saadaankin raportin muodossa ulos, voiko niihin luottaa? Ja laskepa kaikki se ylimääräisen työn määrä, jota tuollainen tiedon pyörittäminen vaatii.

Työmäärä ohjaa helposti kääntymään ulkopuolisen tilitoimiston puoleen. Vielä yksi uusi palanen palapeliin, mutta ylimääräinen työ on ulkoistettu.

Poissa silmistä, poissa mielestä – helpompi hengittää.

Tilitoimisto elää kuitenkin omien rytmiensä mukaan. Kuukauden päätyttyä valmiin tuloslaskelman ja taseen saamiseen menee 1-2 kuukautta. Melkoinen viive projektimaailmassa. Entäpä jos jokainen työvaihe ja jokainen rakennuskohde valmistuisi aina 1-2 kuukautta myöhässä?

Kun littera- ja projektiraportit kootaan palapeleistä, saadaanko tietoa, vai luulemmeko vain tietävämme?

Jos ne ovat vielä eriparia kirjanpidon kanssa, mihin voi luottaa? Projektit näyttävät terveitä lukuja, mutta kirjanpidon mukaan meillä menee huonosti.

Onko tiukassa kilpailussa mahdollista pärjätä, jos järjestelmä on manuaalinen puolitietotekninen hybridi? Työntekijät tekevät tuntikortin paperille, työnjohto litteroi tuntikortille ja toimisto tulkitsee ja tallentaa järjestelmään. Jotkut menestyvät näinkin, mutta silloin toimistossa pitää olla huippuyksilöt, jotta tehokkuudessa pysytään edes lähellä kilpailijoiden tasoa.

Vallitsevaan hintatasoon yksittäisen yrittäjän on mahdotonta vaikuttaa, mutta sisäistä tehokkuutta voi parantaa nykyaikaisilla toimintatavoilla. Siihen Adminet on oiva lääke.