Rakennusteollisuus RT ry:n lakimies Karri Kivioja avasi hienosti rakentamisen tulevaisuutta syyskuussa järjestetyillä asiakaspäivillämme.
Tämän hetken trendinä näyttäisi olevan yhteistyöhön ja avoimuuteen perustuvat sopimusmallit. Uuden sopimusmallit ovat rantautuneet aiempaa pienempiin kohteisiin ja koskevat yhä useampia urakoitsijoita. Esimerkiksi projektinjohtourakointi ja allianssimalli perustuvat vahvasti laskutyötyyppiseen laskutukseen ja avoimeen kustannusseurantaan, mutta miten nykyjärjestelmät ja yritysten prosessit sopivat uusien mallien hallintaan?
Uudet toimintamallit avaavat valveutuneille mahdollisuuksia, mutta luovat myös uuden tyyppisiä riskejä.
Muun muassa taloyhtiöt liputtavat ST- ja SR-tyyppisiä toteutuksia (vastaavat paljolti vanhaa KVR:ää). Liittoutuminen suunnittelijoiden kanssa on paikallaan, mutta jos urakoitsija ei itse anna aikaa ja ideoita, ei yhteistyö tuo etuja. Jos sopimusmallien rinnalle otetaan LEAN-tyyppisesti toteutettavat kohteet, vaaditaan urakoitsijalta paljon uutta osaamista. Pelkkä järjestelmän kautta tapahtuva kehittäminen ei riitä – nyt on panostettava osaamiseen laaja-alaisesti.
Kaiken kaikkiaan entistä syvempi yhteistyö joka suuntaan on tulevaisuudessa avain menestykseen.
Yhteistyö edellyttää avoimuutta ja myös aiempaa tarkempaa seurantaa. Myös sopimukset on tehtävä riittävällä tarkkuudella, sillä liian avoin sopimus lisää merkittävästi urakoitsijan riskejä. Aiempia ja nykyisiä kohteita on osattava analysoida niin hyvin, että raporttien kautta voidaan näyttää toteen rakennuttajalle urakkaan kuuluvat ja urakan ulkopuoliset kustannukset. Toki lisä- ja muutostyöt pitää sopia ennakkoon, mutta silti ne on usein näytettävä myös toteumaraporttien kautta.
Lisäksi yhä useampi rakennuttaja on ottanut pienemmissäkin kohteissa käyttöön hankkeen taloudellisen loppuselvityksen.
On karmiva urakka kaivaa loppuselvityksen tiedot kokoon paperi- tai verkkolaskuilta, jos hankkeen seurantaa ei ole tehty alusta alkaen huolellisesti. Tällainen toimintatapa on vieläpä vaadeoikeuden kannalta usein liian myöhäinen, sillä kustannusseurannan ja raportoinnin pitää olla oikea-aikaista. Silti jokaiselle taitaa tulla kiire tietojen kokoamisessa, kun se loppuselvitys kuitenkin lähes aina yllättää.
Rakennusala elää nyt isoa muutosta: on digiloikkaa, KATREA, tiedonantovelvollisuutta jne. Samalla pitää pysyä ajan tasalla uusien teknologiaratkaisujen ja tuotteiden osalta. Takuuvastuut ja elinkaarimallit lisäävät haasteita, mutta tuovat myös mahdollisuuksia. Pelkästä urakasta pitkäaikaisiin huoltosopimuksiin ja ylläpitovastuihin siirtyminen luo myös täysin uutta liiketoimintaa.
Ajatelkaa luovasti ja uudistukaa – vain siten rakentamisen ja talotekniikan pienet ja keskisuuret yritykset säilyvät markkinoilla.
Ilkka Uusi-Maahi
toimialajohtaja