Pääkirjoitus: 90-luvun integraatiosta 20-luvun automaatioon

Ohjelmiston osien sisäiset integroinnit olivat huipputeknologiaa 80-luvulla ja 90-luvulla niitä osattiin jo vaatia. Eri ohjelmistojen välinen integrointi yleistyi 90-luvulla ja edelleen tätä nostetaan esille, ikään kuin olisi keksitty jotain uutta.

Eri ohjelmistojen välillä integraatio pitää yleensä sisällään ajatuksen, että toisessa päässä muodostetaan käsin siirtoaineisto, joka sitten toisessa päässä luetaan käsin päivitettävällä rutiinilla sisään. Siirtoaineiston on oltava aina ajan tasalla molempien järjestelmien kannalta. Muuten lopputuloksena on kaksi eri tavalla tarinaa kertovaa järjestelmää – työmaaraporttien mukaan yrityksellä menee hyvin, mutta kirjanpito ja kassa kertovat jotain muuta.

Yllättävän isoon rooliin integrointi nousee edelleen, vaikka puhutaan haavoittuvasta ja vanhasta toimintamallista.

Sama asia nykymetodina on erilaisten rajapintojen hyödyntäminen. Niitäkin voidaan hyödyntää tuottamalla puolivalmista aineistoa, joka saadaan käyttökelpoiseen muotoon vasta ihmisvoimin. Parhaimmillaan kuitenkin automatisoidut rajapinnat hoitavat koko rutiinin säännöllisesti ajastettuna – ja tietoturvasta ja riskeistä on pidetty asiallisesti huolta.

Mutta huomatkaa tuo automaation korostus: Vasta, kun tunnistautuminen ja ajastaminen on automatisoitu, vältytään turhalta ja riskialttiilta käsityöltä. Automatisoituja rajapintoja voidaan luoda eri ohjelmistojen välille, viranomaisten tietokantoihin, tukkurien varastoon ja hinnastoihin jne. Eikä oikeastaan riitä, että rajapinnan toiminnot ovat automatisoituja.

Ei rajapinta ketään autuaaksi tee, jos esim. hintatietoja haetaan automaattisesti, mutta kukaan ei muista niitä sitten käsin järjestelmään päivittää. Kunnon toimiva automatisoitu rajapinta hoitaa asiat loppuun saakka myös järjestelmän sisällä!

Termejä tulee ja menee, eikä kukaan katso perään, kuinka niitä käytetään. Katsokaa väitteiden taakse – onhan sekin automaatiota, kun taskulaskimeen latoo lukuja ja painaa Laske-nappia. Eikä hienolta kuulostavista toiminnoista ole mitään iloa, ellei niistä ole käytännön hyötyä.

Edellisessä lehdessä avasimme rakennusalan yritysten yleisiä tunnuslukuja ja asiakkaamme erottuivat joukossa edukseen. Emme tietenkään voi ottaa kunniaa luvuista – täysi kunnia kuuluu yrittäjille, johtajille ja henkilökunnalle.

Silti on pakko korostaa myös oikeiden työvälineiden vaikutusta: Automaatio vähentää rutiineja vapauttaen aikaa ja resursseja. Tarkka ja paikkansapitävä työmaiden ja yrityksen talousohjaus antaa työvälineet kasvuun ja kannattavuuteen.

Ilkka Uusi-Maahi
toimialajohtaja