Asiakaspalvelu rakennusalalla – sanahelinää vai tulosta taskuun?
Yrityksen asiakaspalvelua on hyvä miettiä kokonaisuutena, jossa asiakkaan jokaisella kohtaamisella yrityksen kanssa on merkitystä. Hyvä…
Vuosi on taas vaihtunut ja pikkuhiljaa siirrytään kohti kevättä ja luonto herää henkiin. Edellisessä kirjoituksessa kirjoitin tiedolla johtamisesta. Nyky-yhteiskunnassa tietoa kerätään valtavasti, erilaiset some-alustat profiloivat ihmisiä ja päättelevät sen perusteella, millaisia videoita ja mainoksia kenellekin kannattaa esittää.
Myös teollisuusympäristössä tietoa kerätään vuosi vuodelta enemmän ja se on vuosi vuodelta tarkempaa. Muistan vielä ajan 2000-luvun alussa, kun monessa vierailemassani yrityksessä kaipailtiin apua töiden seuraamiseen. Oli toki järjestelmiä ja käyttömalleja, mutta ne työllistivät henkilöstöä enempi tai vähempi.
Jo tuolloin alettiin puhumaan koneluvusta ja koneiden seurannasta. Haluttiin päästä pykälää pidemmälle ja nähdä miten koneet käyvät, tuleeko häiriötilanteita, miten niihin reagoidaan jne.
Tuolloin ongelmaksi muodostui konekanta, joka ei kovinkaan kätevästi mahdollistanut haluttuja asioita. Niitä oli toki mahdollisuus erilaisin tavoin liittää verkkoon, jotta tietoa saatiin kerättyä ja uusimmissa koneissa verkkoyhteys oli jo vakiona.
Konetiedon jalostamisella parempaa kannattavuutta, kilpailukykyä ja nopeaa reagointia
Nykyään tilanne on huomattavasti parempi, sillä konekanta on luonnollisesti uusiutunut ja koneista kerätään tietoa jo monella tapaa. Tyypillisesti tiedon keruuseen ja esittämiseen on oma ohjelmistonsa. Ohjelma kerää koneilta tulevan tiedon ja esittää sen sitten käyttäjille halutulla tavalla. Näin saadaan arvokasta tietoa koneen käyntiasteesta, mahdollisista häiriötilanteista jne.
Jos asiaa jatkojalostaa ja kerätty tieto viedään kokonaisjärjestelmään, jossa on tarkat tiedot suunnitelluista työvaiheista, niiden oletuskestoista sekä tuotantomäärätarpeista, päästään jo huomattavasti parempaan lopputulokseen.
Tiedon jalostamisella alkaa muodostua kokonaisuus, jolla on jo merkittäviä vaikutuksia kannattavuuteen, kilpailukykyyn ja nopeaan reagointiin.
Tuotannossa nähdään, kauanko johonkin työhön oli suunniteltua henkilöaikaa (asetusaika), kauanko koneaikaa ja mikä oli toteutunut kappalemäärä. Kun tieto viedään jälkilaskentaan ja kannattavuusseurantaan, saadaan lopputuloksena todella tarkkaa tietoa toteutuneista kuluista verrattuna suunniteltuun – ja kaikki tämä automaattisesti, sekunnin tarkkuudella.
Häiriötilanteet ja reagointi
Toinen yhtä tärkeä saavutettava etu on häiriötilanteiden tunnistaminen ja niihin reagointi.
Koneluvun avulla nähdään, milloin joku kone on pysähtynyt ja nykyaikaisen pilvessä toimivan järjestelmän avulla tätä seurantaa voidaan tehdä ajasta ja paikasta riippumatta mistä tahansa.
Tietoa voidaan käyttää myös konehuoltojen tarpeen määrittämisessä sekä mahdollisen koneen vaihtotarpeen analysoinnissa.
Admicomin tarjoamaan ratkaisuun edellä mainittuihin haasteisiin voi tutustua tarkemmin tästä lehdestä.
Jarmo Räihä
toimialajohtaja