Tarkkuutta tuotantoon koneluvulla
Nyky-yhteiskunnassa tietoa kerätään valtavasti. Myös teollisuusympäristössä tietoa kerätään vuosi vuodelta enemmän ja tarkempana. Jos kerätty…
Tuotantolaitteiden tiedonkeruun voidaan määritellä olevan tuotantolaitteiden muodostaman datan muuntamista ja keräämistä johonkin tietojärjestelmään. Kerättäviä tietoja voivat olla esim. tuotantolaitteiden käyntiajat, niiden käynnin katkokset, tuotantolaitteisiin liittyvät erilaiset hälytykset ja muut tuotantokatkokset sekä tuotantolaitteilta valmistuneet kappalemäärät ja valmistusajat.
Kaikki tuotannosta saatava tieto prosessoitavaksi yhteen järjestelmään
Valmistavassa teollisuudessa toimivan yrityksen keskeinen menestystekijä on pitää valmistettavien tuotteiden ja kokonaisuuksien laatu ja toimitusvarmuus mahdollisimman korkealla tasolla. Lisäksi toiminnan on oltava tietenkin kokonaisvaltaisesti kannattavaa.
Modernit toiminnanohjausjärjestelmät antavat yrityksille jo paljon mahdollisuuksia edellä mainittujen menestystekijöiden kehittämiseen ja parantamiseen.
Miltä kuulostaisi, jos toiminnanohjausjärjestelmään vielä integroitaisiin tuotantolaitteiden automaattinen tiedonkeruu?
Tämä mahdollistaisi tuotantolaitteiden antaman informaation hyödyntämisen tuotantoprosessin kehittämisessä suoraan toiminnanohjausjärjestelmässä ja data olisi yhdessä järjestelmässä useiden käyttäjien käytettävissä.
Moderni toiminnanohjausjärjestelmä mahdollistaa tietojen siirron ulkopuolisista järjestelmistä erilaisten liittymien ja rajapintojen kautta. Oikeanlainen integrointi voi siirtää dataa lähes reaaliajassa tuotantolaitteista toiminnanohjausjärjestelmään.
Realistisen hinnoittelun edellytys
Tuotantolaitteiden muodostaman datan hyödyntämisessä on monia mahdollisuuksia tuotannon kehittämiseen ja sitä kautta laadun ja toimitusvarmuuden parantamiseen. Datan käytöstä ja hyödyntämisestä voisi tulla parhaimmillaan rutiini, jota käsitellään toiminnanohjausjärjestelmässä muiden päivittäisten rutiinien tavoin.
Yhtenä tärkeimmistä ominaisuuksista tässä tiedonkeruussa on paljastaa tuotantolaitteiden käynnin katkokset ja niiden syyt.
Syiden avulla katkoksia voidaan tarvittaessa ennakoida sekä laatia ennakoivia huoltosuunnitelmia. Tämä on omiaan parantamaan mm. toimitusvarmuutta. Tuotantolaitteiden käyntiaikojen ja käynnin katkosten avulla saadaan selville myös tarkkaa tietoa tuotantolaitteen käyttöasteesta.
Toinen tärkeä ominaisuus on tuotantolaitteesta saatu kappaleaika. Tätä tietoa voitaisiin verrata suunniteltuun ajan käyttöön ja näin tarkentaa esimerkiksi tuotteen tarjouslaskentaa tulevissa tilauksissa. Sen myötä tuotteiden omakustannushinnat olisivat mahdollisimman realistisia ja samalla niiden katetiedot tarkempia.
Työntekijät mukaan toiminnan ja laadun kehittämiseen
Edellä mainittuja kerättyjä tietoja tulisi mielestäni esittää käyttäjälle toiminnanohjausjärjestelmässä mahdollisimman havainnollisesti: visuaalisesti erilaisina kuvaajina sekä yksinkertaisina taulukoina. Lisäksi tärkeimmistä asioista voitaisiin luoda käyttäjä- tai käyttäjäryhmäkohtaisia ilmoituksia, jotka nousevat käyttäjille heidän kirjautuessaan toiminnanohjausjärjestelmään.
Tuotantolaitteiden tiedonkeruu yhdistettynä toiminnanohjausjärjestelmään muodostaa kokonaisvaltaisen järjestelmän, jossa tilaus–tuotanto–toimitus–laskutus -ketju täydentyy tuotantolaitteiden muodostamalla datalla. Ja mikä parasta, kaikki nämä löytyisivät yhden käyttäjätunnuksen ja salasanan takaa.
Vaikka tuotantolaitteiden tiedonkeruusta saadaan hyvin automaattista, on siinä mukana myös käyttäjä. Käyttäjän rooli on lähinnä raportoida järjestelmään syitä poikkeamille tuotantolaitteiden toimintaan liittyen. Jotta tämä raportointi saadaan luotettavaksi ja käyttäjät mukaan yhteiseen tavoitteeseen, voisi tuotannon kehittäminen myös tältä osin olla yhteydessä työntekijöiden tuotantopalkkioon.
Uusia mahdollisuuksia
Ajantasaisen tiedon saaminen on yrityksille erittäin tärkeää ja siksi olemmekin ottaneet isoja kehitysaskeleita, jotta saamme tuotantolaitteista kerättyä tietoa jatkojalostettavaksi Adminettiin. Tällainen kehitys tarjoaa asiakkaillemme aiempaa tarkempaa seurantaa ja niin halutessaan, automaattisesti.
Näin ollen henkilökirjausten lisäksi tulemme saamaan koneelta suoraan tiedon työhön käytetystä ajasta. Tämä mahdollistaa tarkemman seurannan sekä vertaistietoa. Myös kappalemäärät saadaan automaattisesti, jonka ansiosta esimerkiksi automatisoidun linjan seuraaminen onnistuu ilman, että kukaan juurikaan katsoo tilannetta.
Koneiden häiriötilanneseurannan ansiosta tuotantopäällikkö tai toimitusjohtaja voi seurata vaikka kotoa käsin, toimiiko automatisoitu linja vai onko siellä joku häiriö.
Häiriötilanneseuranta mahdollistaa myös jälkikäteen raportoinnin, paljonko käyttöaste on ollut milläkin koneella tai kauanko se on ollut häiriön takia poissa pelistä. Datan perusteella on sitten helppo tehdä vertailua muihin koneisiin tai muihin saman koneen käyttäjiin nähden ja miettiä, johtuuko häiriöt käyttäjästä vai koneesta ja olisiko syytä investoida uuteen koneeseen.