Tuotanto automatisoituu – mikseivät järjestelmätkin?

Kun kiertelin 2000-luvun alkupuolella konepajoja, oli robotiikka ja tuotannon automatisointi vasta aluillaan. Monessa konepajassa käytännössä kaikki työt hoidettiin ihmisvoimin, toki itse metallin työstäminen tehtiin koneilla.

Koneet eivät olleet yhteydessä sinänsä mihinkään, vaan esim. työstöohjelmat olivat pääsääntöisesti kyseisellä koneella. Varsinkin monessa hieman suuremmassa tai suuria sarjoja tekevässä konepajassa robotiikka on nykyään jo arkipäivää. Myös koneet ovat kehittyneet ja ovat nykyisin yhteydessä vähintään yrityksen lähiverkkoon, usein myös nettiin, jolloin erillisillä ohjelmilla voidaan valvoa konetta netin läpi.

Tuotantokoneiden kehityksestä johtuen puhutaan myös paljon, että koneet vievät ihmisten työt. Mitä itse olen huomannut, niin käytännössä henkilöstöä on edelleen saman verran, ehkä tehtäväkuva on hieman muuttunut.

Nykyään kun laadussa vaaditaan entistä enemmän, on esimerkiksi erilaisten toleranssimittojen ottamisesta tullut arkipäivää ja monen päämiehen vaatimus, jos haluat heille tuotteitasi ja palveluitasi toimittaa.

Tämä on lisännyt työvoiman tarvetta mittauspuolella. Eräässäkin pajassa oli aiemmin ollut yksi mittamies, nyt heitä oli kuusi henkilöä, vaikka toki mittauspuolellekin on tullut automatiikkaa.

Yritysten muut toiminnot tai ohjelmistot eivät ole monessakaan suhteessa seuranneet tuotantokoneiden kehitystä.

Monessa vierailemassani konepajassa käytetään edelleen ohjelmistoja, joiden juuret ovat 80-luvulla, eikä mopoa voi ns. loputtomasti virittää, vaan tarvitaan uutta.

Vanhoja ohjelmistoja käyttävissä yrityksissä käytetään usein lukemattomia työtunteja täysin turhaan tiedonsiirtoon eri järjestelmien välillä. Yhdellä järjestelmällä hoidetaan tuotanto ja tilaukset, toisella laskutus ja reskontrat – ja parhaimmillaan vielä kirjanpito ja palkanlaskenta on näistä täysin erillään oleva kokonaisuus. Joissain tapauksissa on rakennettu rajapintoja eri järjestelmien välille ja kun rajapintaan tulee joku ongelma, alkaa vastuun pallottelu eri toimijoiden välillä.

Olet varmasti laskenut ja miettinyt, kuinka paljon tehokkaampi joku uusi tuotantokone on verrattuna vanhaan, ja kuinka paljon tehokkaammin ja helpommin työt sillä sujuvat.

Mutta oletko koskaan tehnyt vastaavaa mietintää, kuinka paljon työaikaa henkilöstö voisi säästää tuottavampaan tekemiseen, jos järjestelmät tukisivat toimintaa, eikä turhaa usean järjestelmän tiedonsyöttöä olisi?

Jos järjestelmä nykyaikaisine toimintoineen vielä automatisoisi niitä tylsiä kirjaamisvaiheita ja helpottaisi työtä, eikö tällaiseen järjestelmään kannattaisi jo investoida?

Adminetin kokonaisratkaisuun helpomman ja tehokkaamman arjen saavuttamiseksi pääset tutustumaan vaikkapa Alihankintamessuilla syyskuun lopussa.

Jarmo Räihä
toimialajohtaja

Jarmo Räihä

Jarmo toimii Admicomilla teollisuuden toimialasta vastaavana toimialajohtajana. Pitkän linjan asiantuntijalle on kertynyt laajaa osaamista vuosien saatossa muun muassa eri toiminnan- ja tuotannonohjausjärjestelmien myynnistä, yritystoiminnasta sekä yritysjohdon tehtävistä. Vapaa-aika kuluu perheen parissa.

Jatka lukemista

Teollisuuden Maailma 2/2018