Antamatta jäänyt palaute on hukkaan heitetty mahdollisuus

Omasta työstä saatava palaute on todella tärkeää – oli kyse sitten asiantuntijasta, työnjohtajasta tai sähköasentajasta. Palautetta saa harvoin liikaa, ja siksi onkin hyvä pysähtyä miettimään, mitä kaikkea sillä voidaan saavuttaa niin työntekijän kuin yrityksenkin näkökulmasta.

Työntekijälle palaute on yksinkertaisimmillaan merkki siitä, että hänen työnsä on huomattu ja sillä on merkitystä. Palautteesta saa energiaa, ja se synnyttää positiivisia tunteita ja työn imua. Lisäksi palaute kasvattaa halua ja motivaatiota oppia ja kehittyä.

Katso videolta henkilöstöpäällikkömme Helenan vinkit työpaikalla palautteen antamiseen:

Jos kiität työntekijää tai työkaveria hyvin tehdystä työstä, hän todennäköisesti toimii jatkossakin samalla tavalla tai yrittää seuraavalla kerralla hoitaa homman entistäkin paremmin. Palaute on siis tärkeää paitsi saajalleen, myös työyhteisön ja koko yrityksen kehittymisen kannalta.

Eniten palautetta kaivataan arjen työssä.

Kiitoksia ei siis kannata pantata vuotuisiin kehityskeskusteluihin tai työssä havaittuja virheitä rykäistä pikkujouluissa muutaman lasillisen jälkeen.

Palautteen ei aina myöskään tarvitse olla mitään kovin ihmeellistä: usein riittää, kun katsoo silmiin ja kiittää. Jossain tilanteessa tai ympäristössä paras tunnustus työstä voi olla kokeneemman kollegan tokaisu ”eihän tuo nyt ihan paska ole”.

Tärkeintä on, että palaute annetaan vilpittömästi ja sen antaja tarkoittaa hyvää!

Kehua ja kiittää voi isommassakin porukassa. Silloin on kuitenkin hyvä huomioida, että kehut eivät aina päädy samalle henkilölle, vaan jokainen tulee silloin tällöin jollain lailla huomioiduksi.

Korjaava palaute, eli palaute, jolla pyritään puuttumaan esimerkiksi toimintatapoihin tai työn jälkeen, pitäisi sen sijaan aina antaa kahden kesken ja mieluiten kasvotusten. Silloinkaan palautteensaajaa ei saa nolata, vaan palautetta antaessa pitää keskittyä asiaan – ei työntekijän persoonaan tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.

Palautteensaajaa on hyvä myös auttaa miettimään, miten hän voisi jatkossa tehdä työn paremmin.

Aina palautteen ei tarvitse tulla esimieheltä. Usein parhaat vinkit esimerkiksi jonkun työvaiheen tekemiseen näppärämmin tulevat kollegalta. Samoin kokeneemmalta työkaverilta saadut kiitokset tai kehaisut saattavat lämmittää mieltä kaikista eniten.

Tämän vuoksi työntekijöitä kannattaa rohkaista ja kannustaa antamaan palautetta myös toisilleen. Se voi aluksi tuntua vieraalta, mutta kun siihen tottuu, siitä on iloa ja hyötyä koko työyhteisölle.

Jos palaute jää antamatta, menetetään mahdollisuus tuottaa sen saajalle iloa ja lisätä hänen työn imuaan ja motivaatiotaan. Korjaavan palautteen sanomatta jättäminen puolestaan näkyy työn lopputuloksessa ja mahdollisesti myös työyhteisössä.

Palautteen antaminen siis todellakin kannattaa!

Helena Marjokorpi

Helena työskentelee Admicomilla henkilöstöpäällikkönä. Rekrytointien lisäksi hänen työnkuvaansa kuuluu mm. työsuhteiden elinkaaren hoitaminen sekä Admicomin henkilöstöasioiden ja työntekijäkokemuksen kehittäminen. Helenan töiden ulkopuolinen aika kuluu pääsääntöisesti perheen parissa, liikkuen ja kirjoja kuunnellen tai lukien. Niiden lisäksi hänet tekee onnelliseksi tuore pulla ja kupillinen teetä.