Tiedolla johtaminen on valtaa omaan liiketoimintaan
Kuinka tieto voi auttaa rakennusalan yritystä vakiinnuttamaan uskottavan ja menestyvän aseman? Reaaliaikaisella tiedolla johtaminen on…
Digitalisaatio rakennusalalla on aiheena suhteettoman laaja, mutta syvemmälle pureuduttaessa on aiheessa paljonkin mielenkiintoista keskusteltavaa ja pohdittavaa.
Moni rakennusalan ammattilainen on varmasti kuullut ja on tietoinen LEAN-ajatusmallista, ynnä muista ehdottomasti hyödyllisistä rakennusprojektien hallinnan ohjelmistoista ja prosessimuutoksista.
Jos LEAN-termi on kuitenkin uusi tuttavuus, tästä aikaisemmasta Tocomanin blogipostauksesta voit tutustua siihen.
Rakennusalalla on käytössä todella monia välineitä ja työkaluja tuotannon tehostamiseen ja usein mainitun tuottavuusloikan toteuttamiseen. Se mikä mielestäni alalla raahaa perässä, on tietynlainen laaja-alainen oivallus siitä kuinka arkisia asioita esimerkiksi tahtiaikataulutus tai tuotannonsuunnittelu loppupeleissä ovat. Sutjakkaa ja ajankäytön parhaaseen hyödyntämiseen pyrkiviä ajattelutapoja voi harjoitella esimerkiksi kotitöiden parissa, tai vaikka työmatkaa suunnitellessa.
Arjen toimintatavat esimerkkinä Lean-ajattelusta työmaalla
Käytän seuraavaksi omaa tapaani hyödyntää taloyhtiömme yhteistä pesutupaa konkreettisena esimerkkinä virtaustehokkaasta LEAN-ajattelusta, jossa ei tarvita lappuja seinillä tai ohjelmistoja tietokoneilla.
Esimerkkiä voi soveltaa työmaalle sellaisenaan, kun pyykkivuoron vaihtaa työvaiheeksi.
Esimerkkini on erittäin käytännönläheinen, mutta koen että sama ajatusmalli toimii niin työmaalla kuin muillakin aloilla.
Pidän itseäni hyvällä tapaa laiskana ja mukavuudenhaluisena ihmisenä. En mielelläni käytä aikaa asioihin, joita en koe tärkeiksi tai varsinkaan ajankohtaisiksi / kiireellisiksi kyseisellä hetkellä. Samaistutko tähän?
Hoidan mieluusti parhaiten sujuvat asiat ensin; asiat, jotka saa helposti limitettyä muiden töiden kanssa ja jotka eivät ole muista tahoista kiinni. Tällöin työ on riippuvainen vain itsestäni ja omasta panoksestani. Myös omat vastuuni ja velvollisuuteni näitä muita tahoja kohtaan vaikuttavat suuresti siihen, kuinka akuutilta tehtävä tuntuu.
Miten siis pesen pyykkiä LEAN-ajatusmallia seuraten?
Siirrän helposti kotona tehtävia askareita, kuten pyykinpesua, jos puhtaita vaatteita näyttäisi vielä riittävän. Tässä korostuu mainitsemani tehtävien kiireisyys ja 1) ajankohtaisuus.
Haluan käyttää vapaa-aikani muilla tavoin kuin pesukonetta odotellessa, ja usein pyrinkin sovittamaan pyykinpesun esimerkiksi kuntosalikäynnin ympärille. Varauksen teen yleensä kotimatkan päätteeksi töistä tullessani seuraavalle päivälle.
Heitän pyykit salille lähtiessäni pesukoneeseen ja ajoitan matkani ja harjoitteluni siten, että saapuessani kotiin on konekin lähes minuutilleen valmis.
2) Sujuvaa ja hyvin limitettyä, eikö? Pääsee sitten seuraavakin henkilö pesemään pyykkejään, ja minä kerkeän heittämään pyykit kuivumaan ennen kuin romahdan loppupäiväksi sohvalle.
Mahdolliset riskitekijät vältän käyttämällä matkoihin kaupunkipyöriä tai apostolinkyytiä, jolloin en todennäköisesti myöhästy pyykivuoron päättymisestä esimerkiksi HSL:n vuoksi ja näin aiheuta naapureilleni turhaa odotusta. Itsenäisesti liikkumalla omat 3) aikatauluni/tekemiseni eivät ole muista kiinni.
Käyttämäni pesukone sijaitsee talonyhtiön pesutuvassa, enkä ole tietysti ainoa käyttäjä (kuten ei rakentajakaan ole yksin työmaalla). Pesuaikoja on yleensä riittävästi, mutta sattumoisin naapurini haluavat usein pestä heti koneelliseni jälkeen omansa, ja varauksia saattaa kalenteriin tulla jopa koneelliseni aikana.
Koen, että minulla on vastuu naapureita (muita työntekijöitä) kohtaan, joten käyn heti tyhjentämässä koneen, kun pesuohjelma on loppu.
Toki ajoissa koneen varaaminen auttaa suunnittelemaan kaikkien pesuaikoja, mutta kyllä tyhjiä aikoja pitää voida käyttää muuhunkin, kuin pyykkien säilömiseen yhteisessä pesukoneessa. Jätän siis “mestan” valmiiksi ja siivoan omat jälkeni heti, ennen kuin niistä muodostuu ongelmia. Jos ja kun kaikki toimivat samalla tavalla, jää pesukoneiden käyttöön kaikille runsaasti aikaa, ja kaikki voivat käyttää koneita kun heillä on siihen tarve;
4) ilman turhaa odotusta ja hukka-aikaa.
Tarinahan sopisi sellaisenaan työmaalle, kun pyykkivuoron sijaan puhuttaisiin työvaiheesta.
Harvaa meistä kiinnostaa tai motivoi toimia, jos asia
- ei tunnu ajankohtaiselta (ohjelman käyttöönotto vasta seuraavassa kuussa / työvaihe alkaa “ehkä viikolla 40-47”)
- hiertää muiden töiden tekemistä (ohjelmistoissa: Urakoitsijapalaveri koulutuksen päällä)
- on muista kuin itsestä kiinni (Ohjelmistojen käyttöönotossa odotellaan rajapintojen valmistumista, vaikka koulutukset on pidetty / Työmaalla maalarilta puuttuvat maalattavat seinät)
- eikä vastuuta kenenkään suuntaan tunneta tai syytä tekemiselle tiedetä (Koska seuraava työvaihe alkaa? Kuka jatkaa tästä?)
Nämä puutteet ja kohdat kun saa korjattua, saadaan muutos tai ohjelmisto helpommin ja tavoitteellisesti ajettua sisään.
Mitä haluan esimerkilläni tuoda esille on toimintatapojen ja prosessien ehdoton kehitys työmaan toimivuuden ja tehokkuuden maksimoimisen kannalta.
Yksinään pelkkä ohjelmistojen hankinta tai prosessin piirtäminen PowerPointtiin ei paranna tuloksia, mutta yhdessä toimitapojen jatkuvan kehityksen, työn tehokkaan järjestäytymisen kanssa ja LEAN-ajatusmallia seuraamalla ja konkretisoimalla, hyvistä työkaluista saadaan enemmän irti ja tulokset näkyvät muuallakin kuin hankinnoissa.
Artikkeli on julkaistu alun perin Admicomin tytäryhtiön Tocomanin blogissa.