Skip to content

Liiketoimia toisen EU-maan yrityksen kanssa? ­Huomioi nämä verotusasiat

Jaa
LinkedIn Facebook

Ulkomaisten yritysten kanssa asioidessa suomalaiselle yritykselle syntyy erilaisia verovaikutuksia. Tässä blogitekstissä keskitymme EU-maiden väliseen palvelukauppaan ja palaamme EU:n sisäiseen tavarakauppaan sekä EU:n ulkopuolisiin tilanteisiin myöhemmissä osioissa.

Suomalaiset yritykset käyvät yhä enemmän kauppaa ulkomaisten yritysten kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että ne kohtaavat erilaisia verovaikutuksia, kun heidän kanssaan kauppaa käyvät yritykset ovat eroavien verosääntöjen piirissä. Myös EU-tason verosääntöjä on olemassa, mutta sääntöjen tarkempi soveltaminen voi vaihdella maittain.

Ota huomioon verotuksen erityispiirteet – Tavarakauppa vai palvelukauppa?

Ulkomaisten yhtiöiden kanssa toimimiseen liittyy verotuksellisia erityispiirteitä, jotka on syytä selvittää jo siinä vaiheessa, kun suunnitellaan yhteistyön aloittamista ulkomaisen yhtiön kanssa. Asiantuntijan apua kannattaa hyödyntää suunnittelussa, jotta monet muuttujat osataan ottaa huomioon.

Yksi tärkeimmistä veroasioista, joita pitää miettiä liiketoimia tehdessä, on arvonlisäverotus. Täytyy selvittää, missä maassa liiketoimi verotetaan, olipa kyseessä sitten osto tai myynti.

Joskus arvonlisäveron lisäksi pitää miettiä myös tuloverotukseen ja lähdeveroon liittyviä asioita. Ohjeistukset vaihtelevat myös sen mukaan, onko liiketoimen toisena osapuolena toisen EU-maan yritys vai EU:n ulkopuolinen yritys.

Tavarakaupassa verotusmaahan vaikuttaa, miten tavara liikkuu maasta toiseen. Palvelukaupassa taas tärkeää on, mitä palvelua ostetaan tai myydään, ja mitä arvonlisäverotuksen myyntimaasäädökset sanovat kyseisen palvelun verotusmaasta.

Haastavat erityistä huomiota vaativat tapaukset

Toisinaan voi olla haastavaa määrittää, ostetaanko tavaraa vai palvelua. Näin voi olla esimerkiksi silloin, jos ulkomaiselta yhtiöltä tilataan tietty tavara ja kyseinen yhtiö valmistaa sen itse. Pohdittavaksi tulee, ostetaanko tässä tilanteessa tavara vai tavaran valmistuspalvelua.

Tavarakaupassa kuljetuksella eli tavaran konkreettisella liikkumisella maasta toiseen on vaikutusta arvonlisäverotukseen. Haastavia voivat olla erityisesti ne tilanteet, joissa sama tavara myydään useamman kerran peräkkäin ja jokaiseen myyntiin ei liity erillistä kuljetusta.

Esimerkiksi saksalainen yritys myy tavaran suomalaiselle yritykselle, suomalainen yritys edelleen ruotsalaiselle yritykselle, ja tavara kuljetetaan suoraan Saksasta Ruotsiin. Tätä tilannetta kutsutaan kolmikantakaupaksi, joka on ketjukauppaa ja tavaramyynnin erityistapaus.

Edellä mainituissa tilanteissa kannattaa ottaa kirjanpitäjä mukaan keskusteluun jo hyvissä ajoin ennen kuin tekee sopimuksen toimittajan tai asiakkaan kanssa.

Palvelukauppa EU:n sisällä

”Maksettiin nettimainontaan liittyen ulkomaiselle yhtiölle, kuitissa on irlantilainen vat-tunnus.”

Palveluiden myyntimaasäännökset määrittelevät, missä maassa palvelu on myyty, eli millä maalla on näin ollen oikeus verottaa kyseinen myynti. Yrityksille ja kuluttajille myymiseen liittyy omat myyntimaasääntönsä, ja keskitymme yritysten välisiin liiketoimiin.

Yritysten välisiin myynteihin liittyvä yleissäännös sanoo, että myynti verotetaan ostajan maassa, mikäli myyjä ei ole sijoittautunut ostajan maahan. Yleissääntöä sovelletaan esimerkiksi mainos- ja konsultointipalveluihin sekä ohjelmistojen käyttöoikeuksien ostamiseen (esim. suunnittelu- tai virustorjuntaohjelmisto).

Myyjä ilmoittaa nämä myyntinsä oman maansa verottajalle, mutta ei maksa niistä arvonlisäveroa omaan maahansa. Sen sijaan ostaja maksaa myynnin arvonlisäveron omassa maassaan, tätä kutsutaan käänteiseksi EU-alviksi.

Ostaja saa vähentää oston arvonlisäveron, mikäli tavara hankitaan liiketoiminnan vähennyskelpoiseen käyttöön. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ostajan tilittämä myynnin arvonlisävero ja vähentämä oston arvonlisävero menevät päikseen.

  • Myyjä antaa ostajalle arvonlisäverottoman laskun, merkitsee laskuun sekä omansa että ostajan VAT-tunnuksen sekä maininnan käänteisestä arvonlisäverosta, suositeltava merkintä on esimerkiksi ”Reverse charge, VAT Directive art 44”.
  • Vastaavasti ostajan on EU-alueen toimittajalta laskun saadessaan syytä tarkistaa, että lasku täyttää edellä mainitut edellytykset.

Käytännössä käänteisen alv:n merkinnöissä on paljon kirjavuutta ja eri EU-maissa erilaisia suosituksia tuosta merkinnästä. Merkinnän muotoa olennaisempia kriteerejä ovatkin laskun arvonlisäverottomuus ja se, että laskulle on merkitty myyjän ja ostajan VAT-tunnukset.

Kaikkia palveluita ei käsitellä yleissäännön mukaisesti, vaan lisäksi on olemassa erityissääntöjä. Erityissääntöjä sovelletaan esimerkiksi kiinteistöön kohdistuviin palveluihin sekä kuljetusvälineen lyhytaikaiseen vuokraamiseen.

Kiinteistöön liittyvän palvelun ostaminen

”Otettiin virolainen firma alihankkijaksi meidän Suomessa sijaitsevalle työmaalle, tulivat tekemään kiinteistöön liittyviä sähkötöitä.”

Tässä esitettiin esimerkki kiinteistöön kohdistuvan työn ostamisesta – tämä on tyypillinen tilanne, joka ei mene yleissäännön mukaisesti. Kiinteistöön kohdistuvan palvelun myynti verotetaan aina kiinteistön sijaintimaassa, eli tässä tapauksessa sillä ei olekaan väliä, mihin maahan ostaja on sijoittautunut.

Kun suomalainen yhtiö ostaa Suomessa sijaitsevaan kiinteistöön kohdistuvaa palvelua toisen EU-maan yhtiöltä, on palvelun verotusmaa Suomi ja toimittajalta pitää selvittää seuraavat asiat:

  • Onko toimittajalla suomalainen y-tunnus?
  • Jos suomalainen y-tunnus löytyy, onko toimittaja alv- ja ennakkoperintärekisterissä?
  • Jos ei ole ennakkoperintärekisterissä, onko toimittajalla esittää 0 % lähdeverokortti?

Mikäli toimittaja vastaa kieltävästi viimeiseen kysymykseen, tulee heidän laskustaan periä lähdeveroa 13 %. Tämä tarkoittaa sitä, että jos toimittaja laskuttaa 5 000 euroa, maksetaan heille vain 4 350 euroa ja lähdevero 13 % (= 650 €) ilmoitetaan tulorekisteriin ja tilitetään verottajalle.

Jos toimittaja on ennakkoperintärekisterissä, lähdeverokorttia ei tarvitse pyytää ja laskun voi maksaa toimittajalle täydellä summalla.

Mikäli toimittaja ei ole alv-rekisterissä, suomalainen ostaja maksaa Suomeen sekä myynnin arvonlisäveron että saa vähentää oston arvonlisäveron, mikäli palvelu hankitaan liiketoiminnan vähennyskelpoiseen käyttöön. Laskumerkinnät menevät samalla tavalla mitä edellä esitettiin yleissäännön mukaisten palveluiden osalta. Eli ostajan on syytä tarkistaa, että laskulta löytyy myyjän ja ostajan vat-tunnukset ja että lasku on arvonlisäveroton.

Jos toimittaja sitä vastoin on arvonlisäverovelvollinen Suomessa, pitää heiltä saada samanlainen lasku kuin saataisiin suomalaiselta yritykseltä, jolta olisi tilattu vastaava työ.

 

Kansainvälisiin asioihin liittyvät veroasiat voivat välillä olla melko haastavia, mutta voitte aina kääntyä kirjanpitäjänne puoleen, jos teitä mietityttää joku asia niihin liittyen. Yhteistyössä asiat saadaan selvitettyä ja verotusasiat hoidettua kuntoon.

 

Mistä tunnistaa nykyaikaisen toiminnanohjausjärjestelmän?

Maksuttomasta oppaasta löydät 6 kriteeriä, jotka nykyaikainen ratkaisu täyttää.