Mitä kuluja tulee huomioida työntekijää palkatessa?

Säännöllinen työaika, palkanmaksukausi ja palkkausperusteet – nämä ovat pyhä kolminaisuus, joiden mukaan palkkojakin laitetaan maksuun. Mistä näihin liittyen sitten kannattaa lähteä liikkeelle, kun on aika kirjoittaa työsopimus?

Hyvin usein apuna ja pohjana toimii oman alan TES eli työehtosopimus.

Onko päivittäinen työaika 7,5 h vai 8 h, viikoittainen 37,5 h vai 40 h? Tätä kautta nousee kysymys myös pekkasista eli työajanlyhennyksistä: kertyykö niitä ja mikä on niiden maksu- ja kertymispolitiikka.

Lomien kertyminen

Kirjaa ylös myös vuosiloman määräytymisperusteet, sillä tässäkin on monia eri tapoja ja vaihtoehtoja miten toimia. Lomat voivat kertyä 35 h säännöllä tai 14 pvä säännöllä, eli työntekijä ansaitsee vuosilomaa sopimuksen mukaan joko niiltä kalenterikuukausilta, jolloin hänelle kertyy vähintään 35 h edestä työtunteja tai 14 pv edestä työpäiviä.

Usein saatetaan myös sopia, etteivät lomat kerry vaan sen sijaan niitä maksetaan joka palkan yhteydessä. Näin toimitaan usein varsinkin määräaikaisissa työsuhteissa, tai silloin kun kyseessä on tarvittaessa töihin kutsuttava työntekijä. Näissäkin asioissa auttaa esimerkiksi työsopimuslaki, vuosilomalaki ja alan oma TES.

Muut kustannukset

Kuten moni varmasti tietää, työsopimuksessa määritellyn bruttopalkan lisäksi työnantajan on huomioitava myös muita kuluja, joita työntekijästä tulee. Mitä nämä mystiset kulut ja kustannukset sitten ovat?

Muita kustannuksia ovat esimerkiksi ennakonpidätykset työntekijän palkasta, sairausvakuutusmaksut, eläkemaksut ja tietysti vakuutukset, kuten työtapaturma.

Näiden niin kutsuttujen työnantajan sivukulujen osuus on suurin piirtein noin neljännes työntekijän bruttopalkasta, eli puhutaan sellaisista summista, jotka kannattaa ottaa huomioon.

Kokonaiskuvaa suunniteltaessa muista lakisääteisten maksujen lisäksi myös esimerkiksi työvaatteet ja työvälineet, työterveyshuolto, luontoisedut ja koulutus.

Vakuutukset

Tapaturmavakuutuksen saa vahinkovakuutusyhtiöistä, joita onkin useita eri vaihtoehtoja mistä valita. Kun työnantaja hankkii tapaturmavakuutuksen, on hän velvollinen maksamaan myös työttömyysvakuutusmaksua, kun kyse on työikäisistä eli 17-64 vuotiaista työntekijöistä.

Tapaturmavakuutus tulee olla aina, mikäli palkkasumma on vähintään 1300€/kk. Lasku tästä tulee vakuutusyhtiöltä yleensä kerran vuodessa.

Työttömyysvakuutusmaksu on asia, jota maksavat niin työnantaja kuin työntekijäkin.

Tämä liittyy esimerkiksi ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ja nämä tilitetään työllisyysrahastolle. Näistä tulee lasku neljännesvuosittain sen mukaan, miten palkkoja on ilmoitettu tulorekisteriin.

Nettopalkan laskukaava

Yksinkertaisuudessaan nettopalkka muodostetaan näin:

Bruttopalkka
+ loma-ajan palkka tai lomakorvaus
+ muut mahdolliset lisät (työehtosopimuksen määrittelemät)
+ verotettavat luontoisedut (mikäli näitä on)
– Ennakonpidätys
+ Verovapaat korvaukset (kuten ateria- tai kilometrikorvaukset)
– Työeläke, eli TYeL (työntekijän osuus)
– Työttömuusvakuutusmaksu (työntekijän osuus)
= Nettopalkka

Palkkaahan maksetaan myös muilta ajoilta kuin työajalta; näistä tilanteista mainittakoon ainakin lomat, sairauspoissaolot ja vanhempainvapaat. Edellä mainituista kahdessa viimeisimmässä tapauksessa tulee myös Kela vastaan, sillä Kela voi maksaa työnantajalle vanhempainpäivärahan sekä sairauspäivärahaa.

Palkkojen sivukuluja ei tarvitse itse laskea

Jos yrittäjänä aihe tuntui monimutkaiselta, tässä on sinulle helpotus: Sen jälkeen kun olet saanut uuden työntekijän palkattua, pitkälle automatisoitu järjestelmä tekee sinun puolestasi palkkojen laskemisen tai palkanlaskijallesi palkka-aineistojen muodostamisen.

Sinun tarvitsee vain huolehtia, että vakuutukset ovat kunnossa.