Näin syntyi Kannattavuuslaskenta-sovellus

Adminetin Kannattavuuslaskenta-sovelluksella tarkastellaan tuotannon läpi menevien myyntitilausten laskennallista kannattavuutta. Myyntitilauksen myyntihintaa verrataan myyntitilauksen toteutuneisiin kuluihin, jolloin saadaan tilauksen ja tilausrivien katetiedot.

Kulut muodostuvat tilausrivillä olevan tuotteen rakenteesta, materiaali- ja raaka-ainekäytöstä sekä tuotannon työvaiheiden kuluista. Kannattavuuslaskentasovelluksessa edellä mainittujen toteutuneiden kulujen rinnalle kerätään myös suunnitellut kulut.

Suunnittelijalla on kuitenkin ollut ratkaistavanaan monta haastetta ja pohdittavanaan useita näkökulmia, ennen kuin sovellus on saatu asiakkaiden käyttöön. Suunnitteluprosessia ohjaavat samat periaatteet kehitteillä olevasta toiminnosta riippumatta.

Asiakkaiden tarpeiden, näkemysten ja toimintaympäristöjen huomiointi

Kannattavuuslaskennan tapauksessa kyseessä on raportointinäkymä, jonka suunnittelussa ja kehittämisessä on otettava huomioon lukuisia seikkoja.

Suunnitellun alussa keräsimme sovellukseen liittyviä ominaisuustarpeita sekä käyttöönottotehtävissä toimivien asiantuntijoidemme kokemuksien perusteella että asiakkailta suoraan tiedustelemalla.

Mielestäni tämäntyyppinen kartoitus erilaisista näkökulmista on tärkeää uuden laajemman sovelluksen tai ominaisuuden kehittämisessä.

Toinen olennainen vaihe suunnittelussa oli sovelluksen käyttöliittymäluonnoksen lähettäminen tarkasteltavaksi valitulle asiakasjoukolle.

Tästä vaiheesta saatu palaute antoi vahvistusta omille näkemyksilleni sovellukseen liittyen. Ehkä tärkeimpänä ominaisuustarpeena esille nousi tuotannollisen työajan/työvaiheajan suunnitellun ja toteutuneen tiedon vertailumahdollisuus.

Tarpeiden ja toiveiden osalta haasteena on kuitenkin usein runsauden pula eli niitä on suodatettava, jotta lopputulos ei ole liian monimutkainen tai hankala käyttää.

Järjestelmän tarjoaman informaation rajaaminen ja jalostaminen

Kannattavuuslaskentaan kerätään tietoa useasta paikasta järjestelmän syövereistä: tällainen raportointihan on järjestelmässä olemassa olevan tiedon hakua, tietoihin liittyviä erilaisia laskutoimituksia ja tulosten esittämistä oikeanlaisessa ja halutussa muodossa.

Tässä vaiheessa suunnittelijan haasteena ovat järjestelmän mahdollistamat lukuisat erilaiset toimintatavat sekä asetusvaihtoehdot samoin kuin oikean ja tarpeenmukaisen tiedon keräys.

Suunnittelussa tärkeintä olikin löytää näiden erilaisten variaatioiden mukaiset konkreettiset käyttötapavaihtoehdot ja sen perusteella hakea kannattavuuslaskentatietoa.

Tiedon haun ja käsittelyn optimointi

Sovelluksen käytännön toteutus on luonnollisesti pystyttävä ratkaisemaan ohjelmointivaiheessa tehokkaasti ja järjestelmän suorituskyky varmistaen, jotta käyttäjän ei tarvitse odotella raportin valmistumista liian pitkään.

Tämä varmistetaan vielä testauksella: edellä mainitut kartoitus- ja suunnittelutyön pohjana käytetyt variaatiot ja käyttötavat olivat myös testausvaiheen perustana ja niitä mallinnettiin testiympäristöä hyväksi käyttäen.

Lisäarvo ja hyödynnettävyys käytännössä

Sovelluksen menestyksen ratkaisee lopulta sen käyttäjilleen tuottama hyöty – tämä asia selviää kuitenkin vasta, kun se pääsee tositoimiin.

Raporttinäkymien tarjoaman informaation käytettävyys riippuu vahvasti siitä, kuinka selkeästi ja helposti luettavassa muodossa se saadaan esitettyä.

Tällä hetkellä Kannattavuuslaskenta-sovelluksesta on asiakaskäytössä ensimmäinen versio ja sen perusteella on havaittu, että erityisesti tuotannollisen työajan/työvaiheajan suunnitellun ja toteutuneen tiedon vertailumahdollisuus on tuottanut käyttäjilleen arvokasta informaatiota.

Tietoa kertyy päivittäin tuotannosta ja se tulee kannattavuuslaskentaan reaaliajassa työntekijöiden tuotannon sovelluksissa tekemistä työvaiheaikojen leimauksista.

Esimerkiksi pidemmän valmistusajan vaativien tuotteiden ja valmistuskokonaisuuksien etenemisestä saadaan seurantatietoa sitä mukaa, kun valmistus etenee ja mahdollisiin työvaiheaikojen ylityksiin pystytään reagoimaan jo hyvissä ajoin valmistusprosessin aikana.

Suunnitteluprosessin voi katsoa edenneen mallikkaasti, kun lopputuote täyttää tavoitteensa.

Sovellus ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa valmis, vaan kehittyy edelleen käyttökokemusten pohjalta saatujen toiveiden ja palautteiden perusteella.

Tästä on hyvä jatkaa!