Huomion keskipisteenä on 2025 voimaan tuleva uuden rakennuslain vaatima ilmastoselvitys, jonka toimittamisesta tulee edellytys rakennusluvan saamiselle.
Rakennusalan yrityksistä koostuva asiakaskuntamme on valppaasti tulevaisuuteen katsovaa sorttia. Monet ovatkin tiedustelleet meiltä, miten olemme valmistautuneet Admicomin konsernissa tulevan rakennuslain aiheuttamiin muutoksiin. Pureudutaan tässä tekstissä etenkin siihen, mitä rakennuslakiin liittyvästä ilmastoselvityksestä olisi hyvä tietää tässä vaiheessa.
Lähdin maisterityössäni tutkimaan, olisiko ilmastoselvityksen vaatima rakennushankkeen päästöjen laskenta (hiilijalan- ja hiilikädenjälki) toteuttavissa meidän ohjelmistoillamme ja kuinka paljon työtä se vaatisi.
Alla käyn lyhyesti läpi ilmastoselvityksen sisällön ja vaatimustason, sekä avaan hieman mahdollisia tulevaisuudennäkymiä. Otan vastaan mieluusti kommentteja ja kysymyksiä aiheeseen liittyen, ja palautan valmiin maisterityöni arviolta kesäkuun 2023 kieppeillä.
Mitä ilmastoselvityksen tulee sisältää?
Ilmastoselvitykseen tullaan erittelemään erikseen sekä rakennuksen, että rakennusalueen päästöt ja päästövähennykset (yksikkönä kg CO2e/m2/a, jossa CO2e = hiilidioksidiekvivalentti).
Nämä päästöt ja päästövähennykset jakautuvat karkeasti kolmeen aikajaksoon:
- Rakentamisen aikaiset päästöt ja hiilinielut rakennustuotteiden valmistuksen, kuljetusten ja asennusten osalta. (Esimerkiksi terästuotteilla on vain päästöjä, mutta puurakentamisessa täytyy huomioida puun hiilinieluna toimiminen. Samoin betonivalujen jälkeinen hiilidioksidin sitoutuminen betoniin tulee huomioida.)
- Käytön aikaiset päästöt ja hiilinielut (energiankulutus ja tuotteiden vaihdot)
- Purkamisesta syntyvät päästöt (purkaminen, jätteiden kuljetus, käsittely ja hävittäminen)
Varsinaisista raja-arvoista ei ole vielä tehty päätöksiä, mutta hyvä veikkaus hallituksen ja EU:n ilmastotavoitteiden pohjalta lienee noin puolet nykyisen tason päästöistä. Yhden saksalaisen tutkimuksen mukaan nykypäästöt ovat keskimäärin 7,3 kgCOe/m2/a, joten raja-arvo tulevaisuudessa voisi olla luokkaa 3,7kgCO2e/m2/a.
Alkuvaiheessa raja-arvon ylityksellä tai alituksella ei välttämättä ole merkitystä. Pidemmällä aikavälillä raja-arvojen alitusta voidaan ehkä tehdä houkuttelevammaksi esimerkiksi rakennusoikeuden lisäämisellä tai verohelpotuksilla.
Mistä päästötiedot saadaan?
Osa yllä mainituista päästö- ja päästövähennysarvioista saadaan suoraan ympäristöministeriön toimittamista taulukoista. Esimerkiksi kuljetusten päästöt, sekä työmaan operoinnin päästöt voidaan arvioida joko ympäristöministeriön taulukkoarvoilla, tai haluttaessa tarkemmilla arvoilla (oma arvio lämmityspäästöistä ja kuljetusetäisyyksistä jne).
Taulukkoarvot löytyvät esimerkiksi täältä. Samalta sivustolta voidaan myös hakea yleisimmin käytettyjen rakennustuotteiden päästötietoja.
Mikäli halutaan tarkemmin tiettyjen tuotteiden päästötietoja, pitää tutustua tuotteiden ympäristöselosteisiin, eli Environmental Product Declaration -asiakirjoihin (EPD).
Nämä ovat EN15804:A2-standardin mukaisia selostuksia tuotteiden ilmastovaikutuksista ja niitä ympäristöministeriö suositteleekin ensisijaisesti käytettävän, mikäli tuote on tiedossa. Valtaosalla rakennustuotteista tällainen EPD on. Sähköisiä EPD-tietopankkeja kasaa tällä hetkellä useampikin toimija.
Käytönaikaiset päästöt ovat nykyrakennuksilla suunnilleen samansuuruiset kuin rakentamisen aikaiset päästöt, joten molemmista karsimalla voidaan säästää luontoa.
Käytönaikaisiin päästöihin vaikuttavat vahvimmin valittu käyttöenergian muoto (öljy, kaasu, aurinko jne.) ja energiatehokkuus. Käytön aikaisten päästöjen arviointiin löytyykin jo useita hyviä työkaluja, sillä tähän on jo aiemminkin suunnitteluvaiheessa keskitytty.
Päästö- ja kustannuslaskenta voi tuottaa paljon lisätyötä
Todellinen päänvaiva rakennusalan yritykselle voi velvoitteiden myötä olla rakentamisen aikaisten päästöjen arviointi. Laissa ja siihen liittyvissä asetuksissa todetaan, että arvion päästöistä ja päästövähennyksistä tulee perustua “materiaaliselosteeseen”, jonka voidaan tulkita tarkoittavan materiaalien määräluetteloa.
Useimmille meistä lienee tuttua, ettei rakennuslupavaiheessa tai kustannuslaskentaa tehdessä vielä tiedetä kaikkia materiaaleja sadan prosentin varmuudella, jolloin rakennuslupaa hakiessa päästöarvio täytyy tehdä oletetuilla tai geneerisillä tiedoilla.
Usein kustannusarviota ei myöskään laadita panostasoisesti, vaan suoritteiden, rakenteiden tai kokonaisten urakoiden hinnat ovat aliurakoitsijan ilmoittamia kokonais- tai yksikköhintoja.
Rakennuslaki ja siihen liittyvät asetukset velvoittavatkin käytännössä päästölaskennan ja sitä myöten kustannuslaskennan laskettavaksi panostasolla. Materiaaliselosteeseen tulee nimittäin eritellä hankkeen materiaalit rakennusosittain, materiaalityypeittäin, sekä materiaalien alkuperien mukaan.
Ilmastoselvitys tulee myös tehdä uudelleen rakennushankkeen päätteeksi, mikäli materiaaliseloste on hankkeen aikana muuttunut. Omaan korvaani tämä kuulostaa siltä, että ilmastoselvitys tullaan toimittamaan hankkeen päätteeksi joka ikinen kerta uudestaan.
Lain ja asetuksen mukaan materiaalien määrät saadaan helposti tietomalleista. Lisäksi vastuu materiaaliselosteen tuottamisesta on pää-, rakenne-, ja erityissuunnittelijoilla.
Tämä perustunee oletukseen, että mallien tarkkuustaso paranee ajan myötä ja lähitulevaisuudessa kaikki eri rakennekerrokset mallinnetaan tarkasti. Toisaalta esimerkiksi kylpyhuoneen seinän tasoituksen, vesieristyksen ja laatoituksen määrien laskentaan riittää, että tiedämme seinän pinta-alan.
Samat neliöt voidaan lisätä kolmelle riville laskentataulukossakin, jolloin mallinnuksen taakkaa voitaisiin saada hankkeen alkuvaiheessa kevennettyä ja suunnittelijoille jäisi aikaa enemmän itse suunnitteluun.
Kustannusarvio pystyy sisältämään kaikki materiaalit ja niiden määrät, jos laskenta tehdään panostasoisesti, eikä vain alihankinnan kokonaishintoina. Tällöin kustannusarvio sisältää jo kaikki oleelliset tiedot, puhtaasti jo taloudellisen ennustamisen ja tuotannon johtamisen tarpeiden vuoksi.
Tällaiseen kustannuslaskentaan Admicom Estima Premium -ohjelmisto soveltuu erinomaisesti.
Seuraamme tiiviisti lakimuutoksen edistymistä helpottaaksemme asiakkaidemme arkea
Tässä vaiheessa voimme ohjelmistokumppanina valmistautua lähestyvään lakimuutokseen lisäämällä kustannuslaskentaohjelmaan panoksille tarvittavat tiedot, kuten EPD:stä saatavan päästöarvon ja kokonaispäästön laskentaan tarvittavan materiaalien painot kiloina.
Kuljetusten ja työmaan aikaisten toimintojen päästöjä voitaisiin laskea panostasoisesti tai lisäämällä Estima Premiumin rakenteille Ympäristöministeriön taulukkoarvot.
Mitään tarkkaa emme voi vielä tässä vaiheessa luvata, mutta kuten toivottavasti huomaatte, on asia työpöydällämme ja mahdollisuuksia tutkitaan.
Vuodet vierivät nopeasti, joten mikäli sinulla tai yritykselläsi on tähän ilmastoselvitykseen ja päästölaskentaan liittyviä kysymyksiä, kommentteja tai yhteistyöehdotuksia, niin voit jättää meille yhteydenottopyynnön tai olla suoraan yhteydessä minuun (Henrik Hassinen) tai tuotepäällikkö Tuomas Palolahteen. Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa etunimi.sukunimi@admicom.com.
Kuinka kustannuslaskennan mestari luo kilpailukykyisen tarjouksen?
Henrik Hassinen
Henrik ”Pikku-Henkka” Hassinen ei sinänsä kuvaa Henkkaa kovin hyvin, miehellä kun mittaa on lähemmäs 2 metriä. Entinen toimitusjohtajamme vaan kulki myös jo lempinimellä Henkka, joten luovuutta tarvittiin. Kirjoittajalla on vuosien kokemus työmaatoiminnoista ja nyt hän huolehtii siitä, että asiakkaamme saavat mahdollisimman hyvän koulutuksen Tocoman-ohjelmistoihin.