Talousjohtajan uudenvuoden tinat ja menestysteesit

Ensimmäisessä A-Studio -jaksossa käsitellään rakennusalan näkymiä vuodelle 2021. Katso videolta, miltä tuleva vuosi näyttää ja vinkit, miten voit varmistaa menestyksen.

Katso A-Studion ensimmäinen jakso:

Yksi perinteinen tapa katsoa tulevaan on jo 1700-luvulla alkanut tinan valamisen perinne, jossa jäähtyneen tinakengän muodoista saadaan ennusmerkkejä tulevasta. Esimerkiksi aaltoilevan muodon voidaan tulkita ennustavan suuria muutoksia, röpelöisen pinnan rahaa sekä vaurautta, reikien puolestaan menetyksiä ja käsistä lipsuvia tilaisuuksia.

Päätin Admicomin talousjohtajan roolissa valaa myös uudenvuoden ”tinat” ja katsoa miltä vuosi 2021 näyttää rakennusalalla. 

Muuttunut maailma muuttaa myös liiketoimintaa

Vaikka myös rakennusalalla vuotta 2020 leimasi koronaviruksen aiheuttama epävarmuus ja rajoitusten aiheuttamat muutokset arkeen, oli vuosi 2020 alalle kaikkiaan melko hyvä ja rakentamisen määrä ylitti monella sektorilla pitkän aikavälin tasot.

Talouskehityksen, rakentamisen lupa- ja aloituskehityksen, rakennusyhtiöiden tilauskantojen ja luottomittareiden perusteella rakennussektorille on kuitenkin odotettavissa selkeä negatiivinen käänne vuonna 2021.

Erityisesti uudistalonrakentamiseen odotetaan selkeää pudotusta vuodelle 2021, mutta korjausrakentamisen ja maa- ja vesirakentamisen näkymät ovat vakaat. 

Korona luo epävarmuutta erityisesti toimitilarakentamiseen, kun toimisto-, liike- ja majoitustilojen tarvetta ja kapasiteettia arvioidaan uudelleen matkustus- ja kokoontumisrajoitusten sekä etätyön maailmassa. 

Alkuvuoden 2020 hyvä taso oli perintönä viime vuodelta, uudistuotannon määrä ei kasvanut. Lähde: Tilastokeskus, Rakennusteollisuus RT 24.11.2020 (Klikkaa kuva isommaksi)

Rakennusteollisuus RT ennuste vuodelle 2020-2021. Lähde: Tilastokeskus, Rakennusteollisuus RT 24.11.2020 (Klikkaa kuva isommaksi)

Yksittäisten vuosien suhdannevaihtelujen täyttäessä uutisotsikot on kuitenkin hyvä pitää mielessä pitkän aikavälin trendien luomat mahdollisuudet ja riskit. 

Uudisrakentamista tukee Suomessa erityisesti kaupungistuminen ja demografiset tekijät (ikääntyminen, perhekoon kutistuminen, maahanmuutto). Esimerkiksi VTT arvio, että Suomeen tulee rakentaa noin 30 000 -35 000 tuhatta uutta asuntoa vuosittain vuoteen 2040 mennessä. Tästä tarpeesta suurin osa keskittyy pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. 

Korjausrakentamisen puolella kysyntä on uudisrakentamista vakaampaa, mutta 70- ja 80-lukujen kiivaan rakentamisen myötä korjausikään tulevan rakennuskannan, energiatehokkuusvaatimusten lisääntymisen, ja toimitilojen käyttömuutostarpeiden myötä osaaville ja tehokkaille korjausrakentajille riittää töitä kaikissa suhdannevaiheissa. 

Entisenä osakeanalyytikkona olen varovainen antamaan ennusteita poikkeuksellisen matalalla säilyneen korkotason jatkumiseksi, mutta ekonomistien ja keskuspankkien viesti on että matala korkotaso tulee säilymään seuranamme pitkälle tulevaisuuteen.

Matalaa korkotasoa voi pitää voittopuolisesti positiivisena uutisena rakennusmarkkinalla, mutta kannattaa pitää mielessä myös halvan rahan haittapuolet, kuten ylivelkaantuminen, luontaisen poistuman häiriintyminen ja mahdollinen omaisuuserien arvon kuplaantuminen (esim. tonttien hinnat voivat karata käsistä).

Myöskään viime vuosikymmenellä tavaksi tulleeseen julkiseen elvytysrahaan ei kannata tottua, vaikka onkin todennäköistä, että valtion saadessa markkinoilta halpaa rahaa, lähtee lähivuosina liikkeelle useita suuria infrahankkeita.

Viisi teesiä kohti menestystä

Jokaisella yhtiöllä on aina omat menestystekijänsä, mutta ajattelin listata tähän joukon nykyiseen markkinaan erityisesti sopivia menestystekijöitä. 

1. Kustannustehokkuus

Tämän voisi väittää hyvin myös olevan sarjaa ”ikivihreä” menestystekijä, mutta mielestäni hiipuvassa markkinassa on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota kulutason kestävyyteen, kulujen kasvuun ja kustannustehokkaaseen toimintatapaan. On nimittäin hyvin todennäköistä että tarjouskyselyiden määrä tulee vähenemään monella sektorilla lähivuosina ja tarjonta lisääntyy. 

2. Aktiivisuus

Yllä kuvaamani pitkän ajan trendit takaavat sen, että rakennusmarkkinalla riittää kasvumahdollisuuksia myös heikommassa markkinassa. Aktiivisella ja eteenpäin katsovalla myyntityöllä voidaan tasoittaa kysynnän heilahteluja löytää todennäköisemmin ne omaan liiketoimintaan parhaiten sopivimmat hankkeet. Taantuvassa markkinassa kasvavalle ja aktiivisesti rekrytoivalle yhtiölle voi myös avautua poikkeuksellisia tilaisuuksia palkata uutta osaavaa työvoimaa.

3. Suunnittelu

Epävarmassa markkinassa suunnitelmallisuuden ja vaihtoehtoisten kehityspolkujen analysointi korostuu.

Varaamalla suunnitteluun aikaa voi paitsi parantaa onnistumisprosenttia projekteissa, myös varautua ennalta eri kysyntätilanteeseen tarvittaviin muutoksiin, riskeihin ja resursointiin.  

4. Reaaliaikaisuus

Mitä heikompi näkyvyys on markkinoilla ja taloudessa sitä nopeampaa ja reaaliaikaisempaa tulisi liiketoiminnan kehityksen seurannan olla.

Nimittäin heikkenevässä markkinassa pienetkin taloudelliset tappiot saattavat kertautua isoiksi summiksi pienistä puroista ja kilpailun kiristyessä virhemarginaalit kapenevat.

5. Kassavirta

Kun seurasin ennen Admicomia yli 10 vuoden ajan osakeanalyytikkona isojen pörssiyhtiöiden toimintaa heikkenevässä markkinassa, niin havaitsin miten tärkeäksi kassavirran ja vahvan omavaraisuuden merkitys nousee taantuvassa markkinassa. Kassavirta on kuin yrityksen verenkierto. Sen hyytyessä voi tervettä kannattavuuttakin tehnyt yritys ajautua nopeasti vaikeuksiin, kun uusia hankkeita ei saada liikkeelle ja kaikkiin juokseviin kuluihin ei riitä rahaa. Tärkeää on myös seurata asiakkaiden verenkiertoa (maksukäyttäytyminen ja maksukyky), sillä yksikin luottotappio voi viedä kymmenen muun asiakkuuden tuottaman voiton.

Liiketoiminnan tarkempi tarkastelu ja kehittäminen kohti tulevaisuuden vaatimuksia auttavat varmistamaan terveen kassavirran jatkossakin.

Omaa liiketoimintaa kannattaa suojata talouden heilahteluilta varmistumalla siitä, että käytettävissä on riittävästi ajantasaista tietoa oman yrityksen taloudellisesta tilanteesta.

Hyvää Uutta Vuotta kaikille!