Kuten monissa muissakin järjestelmissä, myös joissakin Adminetin toiminnoissa hyödynnetään käyttäjän GPS-sijaintia. Harvemmin kuitenkin mietimme, kuinka paikantaminen teknisesti tapahtuu. Tiesitkö jo nämä GPS-paikannuksen hyödyt ja taustat?
Toiminnanohjausjärjestelmässämme Adminetissä on halutessaan mahdollista tallentaa sijaintitietoja. Tätä ominaisuutta käyttää mm. työmaan tuntikirjaukset.
Jotta sijainti voidaan selvittää, täytyy siihen saada käyttäjältä lupa. Kännykän tai muun mobiililaitteen sijainti saadaan paikannettua signaalin voimakkuuden perusteella suhteessa läheisiin matkapuhelinverkon tukiasemiin.
Myös läheisten langattomien verkkojen perusteella voidaan päätellä sijaintia, minkä lisäksi puhelimessa paikannusta voi helpottaa kompassi ja kiihtyvyysanturi. Näillä keinoilla ei kuitenkaan välttämättä saada tarpeeksi tarkkaa sijaintia eikä kattavuuskaan ole hyvä. Siksi käytössä on myös GPS.
GPS (Global Positioning System) on Yhdysvaltojen kehittämä järjestelmä ja tarkoittaa suomeksi ”maailmanlaajuista paikallistamisjärjestelmää”. GPS-satelliitit kiertävät maata noin 20 200 kilometrin korkeudella.
Myös joillakin muilla isoilla mailla on valmiina tai tekeillä vastaavia järjestelmiä ja ne noudattelevat GPS:n toimintaperiaatteita.
Paikannus toimii joka puolella maapalloa, eli satelliitteja on näkyvissä kaikkialla. Tähän tarvitaan 24 satelliittia ja niiden lisäksi on varalla olevia satelliitteja. Paikannus on tarkka, eivätkä esimerkiksi sääolosuhteet vaikuta signaalin saatavuuteen.
Vastaanottimeksi riittää pieni ja vähän virtaa kuluttava laite. Vastaanotin vain vastaanottaa signaalia, mutta sen ei tarvitse lähettää mitään. Sijainti on saatavissa nopeasti ja helposti.
GPS-signaali on kuitenkin suhteellisen heikko, mistä johtuen esimerkiksi talon sisällä ei sijaintia pystytä määrittämään tarkasti.
Joskus kestää kauan, että GPS-vastaanotin löytää satelliitit. Kännykän GPS-vastaanotin ottaakin ensin sijainnin läheisten matkapuhelinverkon tukiasemien perusteella ja sen perusteella tiedetään, mitä satelliitteja kannattaa etsiä.
Jo 1700-luvulla laivalla olevan tarkan kellon (kronometrin) avulla tiedettiin, paljonko kello on kiintopisteessä, esimerkiksi Lontoossa. Paikallinen aika laivalla saatiin taivaankappaleiden perusteella. Tätä paikallista aikaa verrattiin kronometrin aikaan ja tämän perusteella pystyttiin päättelemään sijainti.
Myös GPS:n toiminta perustuu tarkkaan aikaan.
Satelliitissa on atomikello, joka mittaa ajan kulumista atomin kvanttitason ominaisuuksien mukaan (esimerkiksi Cesiumin ulkokuorella olevan elektronin kvanttisiirtymät tarjoavat vakaan taajuuden kellolle.)
Usealta satelliitilta saadaan tarkka kellonaika ja sijainti. Näiden perusteella lasketaan aika, joka signaaleilta kului matkalla satelliitilta vastaanottimeen.
Adminetin ei sinänsä tarvitse tietää tästä kaikesta. Se vain kysyy kännykän verkkoselaimelta: Missä minä olen?
Mikäli GPS-sijainnin tallennus on käytössä yrityksessä ja sallittu käyttäjän mobiililaitteella, se päivittyy mobiilikirjauksissa tapahtumalle aikaraportoinnin aloitus- ja lopetusvaiheessa.
Aikaraportoiduissa tapahtumissa näkyy tällöin Sijainti-sarakkeet ja niissä Kartta-linkki, jota napauttamalla saat kirjaushetken sijainnin näkyviin kartalla.
Tämä on tarpeellinen ominaisuus esimerkiksi silloin, kun halutaan osoittaa asiakkaalle riitatilanteissa työntekijöiden todellinen työskentelyaika kohteessa.
GPS:n hyödyntäminen on vain osa Adminetin laajasta toiminnallisuuksien kirjosta, jota tarjoamme asiakasyrityksillemme. Toimialan tarpeisiin suunnitellut ominaisuudet takaavat sen, että saat liiketoimintasi tueksi ajantasaista tietoa yrityksesi tilanteesta, ajasta ja paikasta riippumatta.
