Tilaajavastuulaki tutuksi

Miksi tilaajavastuulaki on olemassa?

Tilaajavastuulain tavoitteena on kitkeä rakennusalan liiketoiminnasta harmaata taloutta ja estää rakennuttajia käyttämästä alihankkijoita, joilla jää velvoitteet yhteiskuntaa kohtaan hoitamatta.

Lisäksi tilaajavastuulailla pyritään edistämään tasavertaista kilpailua yritysten välillä ja saamaan positiivisia vaikutuksia työtekijöiden asemaan parantamalla työehtojen noudattamista.

Laki koskee organisaationne toimintaa silloin, kun olette itse velvollisia tekemään perusilmoituksen kaupparekisteriin ja käytätte ulkopuolista työvoimaa, joko vuokratyönä tai alihankintana.

Ennen kuin solmitte esim. alihankkijoiden kanssa sopimuksia, on teidän selvitettävä, että he ovat hoitaneet lakisääteiset velvoitteensa kuntoon, joihin sisältyy mm. verot ja työntekijöiden terveydenhuolto. Tämä saadaan varmistettua pyytämällä sopimuskumppaneista lain määräämät selvitykset (koskee myös suullisia sopimuksia).

Tilaajavastuulakiin sisältyvät dokumentit saavat olla korkeintaan kolme kuukautta vanhoja ja niitä tulee säilyttää vähintään kaksi vuotta työn päättymisen jälkeen. Rakentamisessa selvitysvelvollisuus koskee kaikkia tilaajia, vaikka rakentaminen ei olisikaan tilaajan pääasiallista toimintaa.

Myöskään alihankkijan ei tarvitse olla työnantaja, vaan laki koskee myös yhden hengen yrityksiä.

Olen nyt painottanut työn tilaajan näkökulmaa, sillä tilaajana teillä on tähän asiaan liittyen suurempi vastuu. Jos taas toimitte alihankkijana ja haluatte erottautua luotettavana yhteistyökumppanina tilaajan suuntaan, on syytä hoitaa omat lakisääteiset velvoitteet.

Voisi siis sanoa, että alihankkijalla on alkupään vastuu, jonka tilaaja tarkastaa. Teillä on huomattavasti paremmat mahdollisuudet päästä kirjoittamaan urakkasopimuksia, kun nämä velvoitteet on hoidettu lain mukaisesti jo ennen urakkaneuvotteluja. Toki jo kilpailuetua ennen on ajateltava, että toimitaan lain mukaan.

Voisin verrata tätä autokauppoihin. Yleensä auton ostaja haluaa nähdä auton huoltohistorian ym. tiedot, jonka perusteella luo itselleen mielikuvan siitä, onko auto luotettava.

Jos ei myyjä näitä tietoja pysty asiakkaalle toimittamaan, on hän aika heikoilla hangilla.

Noudattamatta jättäminen

Tilaajavastuulakia valvoo Suomessa Etelä-Suomen aluehallintovirasti ja sen tilaajavastuu-tarkastajat. Mikäli tilaaja narahtaa lain noudattamatta jättämisestä, voi virasto määrätä 2000–20000 euron laiminlyöntimaksun.

Sakko voidaan määrätä maksettavaksi, jos selvitykset puuttuvat kokonaan tai ovat puutteelliset.

Rakennusalalla tarkastajien määräämiin sakkoihin tulee vielä korotuksia, jos tilaaja on tietoisesti solminut sopimuksen liiketoimintakiellossa olevan sopimuskumppanin kanssa tai tilaajalla on ollut tiedossa, ettei sopimuskumppanilla ole aikomuksiakaan noudattaa esim. lakisääteisiä maksuvelvoitteitaan. Korotettuihin maksuihin mentäessä on sakko vähintään 20 000 euroa ja korkeintaan 65 000 euroa.

Laiminlyöntimaksut määrätään aina sopimuskohtaisesti, joten mikäli tilaajalla sattuisi olemaan samanaikaisesti useita ”hämärämpiä” alihankkijoita voivat maksut nousta sellaisiksi, että tilaajalla menee muutamat yöunet.

Ei siis kannata lähetä ”Parin tonnin rapsuillahan tästä selvitään, jos tarkastaja tulee” -linjalle.

Mitä tilaajan on pyydettävä ja urakoitsijan toimitettava?

• Selvitys siitä, onko yritys merkitty ennakkoperintälain (1118/1996) mukaiseen ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin sekä arvonlisäverolain (1501/1993) mukaiseen arvonlisäverovelvollisten rekisteriin
• Kaupparekisteriote
• Todistus verojen maksamisesta, verovelkatodistus tai selvitys verovelkaa koskevasta maksusuunnitelmasta
• Todistukset eläkevakuutuksen ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitys erääntyneiden eläkevakuutusmaksuja koskevasta maksusopimuksesta
• Selvitys kyseiseen työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta
• Tapaturmavakuutus

Hieman tarkennuksia

Tilaajavastuulain määräämiä selvityksiä ei vaadita pienissä sopimuksissa. Vuokratyön ja alihankinnan ehdot poikkeavat hieman toisistaan.

Vuokratyössä tilaajan ei tarvitse hankkia selvityksiä, mikäli vuokrattujen työntekijöiden työskentely kestää enintään kymmenen työpäivää.

Jos taas alihankintasopimuksen arvolisäverottoman vastikkeen arvo on alle 9000 euroa, ei selvitysvelvollisuutta ole.

Edellä mainituissa raja-arvoissa huomioidaan myös useiden peräkkäisten sopimusten yhteenlaskettu työskentelyaika tai vastikkeen arvo, kun sopimukset toteutuvat keskeytymättöminä tai lyhyin keskeytyksin.

Jos esimerkiksi teette uuden sopimuksen saman sopimuskumppanin kanssa 12 kuukauden sisällä edellisestä, ovat nämä edelliseen sopimukseen hankitut selvitykset edelleen päteviä. Mutta jos teillä on syytä epäillä, että sopimuspuolen olosuhteet ovat muuttuneet tarkistamista vaativalla tavalla, tulee selvitykset tehdä aina uudelleen.

Voisin vielä muotoilla, että tilaajavastuulakia ei siis kannata pelätä tai antaa sen estää harjoittamasta liiketoimintaa, mutta sitä on syytä noudattaa.

Kysymys on loppujen lopuksi hyvin perusasioista, joilla voidaan välttää suurempia vahinkoja ja jotka ei riskeihin nähden tilaajalta/alihankkijalta kauheita ponnisteluja vaadi.

Oikeanlaisella rakennusalalle suunnitellulla ohjelmistolla on suora yhteys Vastuu Groupin tietokantaan, josta saadaan tarkastettua yhteistyökumppanin tilaajavastuutiedot. Oman näkemykseni mukaan tilaajavastuu on paljon muutakin, kuin ”laki, jota on pakko noudattaa, ettei tule sakkoja”. Kun noudatat lakia tilaajana tai huolehdit alihankkijana tähän liittyvät velvoitteet niin kuin pitää, kannat sillä oman kortesi kekoon harmaan talouden vähentämiseksi ja tuet työehtojen oikeudenmukaista toteutumista.

Kun nämä asiat hoidetaan kuntoon, niin se tuo aina pidemmässä juoksussa merkittävän kilpailuedun yrityksellenne ja vaikuttaa suuremmassa kuvassa yhteiskuntaamme positiivisesti.